Jyväskylän yliopisto

Laaja tutkimus: Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa ovat kasvaneet

Jaa

Suomen kahdeksasluokkalaiset sijoittuvat neljänneksi yhdessä useamman muun maan kanssa Kansainvälisessä monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimuksessa (ICILS 2023). Monilukutaidossa korkeimmat pistemäärät olivat Etelä-Koreassa (540), Tšekissä (525) ja Tanskassa (518). Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kärkimaat olivat Taiwan (548), Etelä-Korea (537) ja Tšekki (527). Tutkimus osoittaa myös, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat aikaisempaa suurempia ja kouluissa tarvitaan selvempi strategia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseksi ja opettajien tukemiseksi.

Kuvituskuva, JYU:n kuva-arkisto.
Kuvituskuva, JYU:n kuva-arkisto.

Monilukutaidossa Suomen pistemäärä (507) oli laskenut merkitsevästi vuoden 2018 tuloksesta (531), kuten monissa muissakin maissa. Suomessa hyvä osaamistaso oli 20 %:lla oppilaista, mutta heikko osaamistaso 37 %:lla. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 30 % ja 28 %.

Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen pistemäärä (502) ei ollut vuodesta 2018 muuttunut merkitsevästi (508). Suomessa hyviä osaajia oli 36 % ja heikkoja 28 % oppilaista. Sekä hyvien että heikkojen määrä oli hieman lisääntynyt, joten osaamiserot ovat kasvaneet. Kotitaustan yhteys on voimistunut erityisesti ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa.

– Heikosti osaavilta puuttuu keskeinen digiosaaminen. Heillä voi olla vaikeuksia käyttää verkossa olevia yhteiskunnan palveluita tai tunnistaa verkkohuijauksia eivätkä he pysty tuottamaan opintojen ja työelämän vaatimia dokumentteja. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Opettajat kaipaavat tukea tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön

Tutkimuksen mukaan lähes puolella kouluista puuttui kattava tieto- ja viestintäteknologian käytön suunnitelma, joka ohjaisi teknologian käyttöön liittyvää tukea, oppimisen sisältöjä ja opettajien ammatillista kehittymistä. Merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta teknologian hyödyntämiseksi opetuksessaan eri tarkoituksiin. Erityisesti opettajat toivoivat lisäosaamista tukea tarvitsevien oppilaiden teknologian käytöstä. Suomessa opettajilta edellytettiin digiosaamista kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.

Erilaisista digiosaamisen sisällöistä opettajat kertoivat painottavansa eniten tiedon hakua, arviointia ja esittämistä. Sen sijaan tietoturvaan ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä sisältöjä painotettiin selvästi vähemmän. Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.

– Tulosten valossa ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointi ovat koulumaailmassa melko vakiintumattomia, ja niihin liittyvässä opetuksessa on paljolti vaihtelua. Ohjelmoinnin roolista perusopetuksessa käytävässä keskustelussa on hyvä tunnistaa ohjelmoinnillisen ajattelun merkitys jatko-opintojen ja työelämän kannalta sekä osana yleissivistystä ja eri oppiaineiden tapoja käsitellä oikean maailman ilmiöitä, muistuttaa tutkimuksen toinen koordinaattori Janne Fagerlund.

Vaikka suomalaiset oppilaat ja opettajat suhtautuvat teknologian käyttöön pääasiassa myönteisesti, olivat asenteet muuttuneet hieman aiempaa kielteisemmiksi. Erityisesti opettajat kokivat teknologian käytön lisäävän kopioimista ja heikentävän keskittymistä, eikä sen uskottu parantavan oppilaiden koulumenestystä. Suomessa oli Tanskan lisäksi kaikista maista vähiten oppilaita, jotka arvelivat opiskelevansa jotain teknologiaan liittyvää tai työskentelevänsä sen parissa tulevaisuudessa.

ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study) tarkasteltiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Monilukutaidon vertailussa oli 31 maata ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa 21 maata. Tehtävät koostuivat tietokoneilla toteutettavista tehtäväkokonaisuuksista, joissa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä. Keväällä 2023 Suomessa 158 koulusta 4 249 oppilasta vastasi kokeeseen ja kyselyyn keväällä 2023. Lisäksi 2 099 opettajaa sekä koulujen rehtorit ja TVT-vastuuhenkilöt vastasivat heille osoitettuihin kyselyihin. Suomi on osallistunut näin kattavaan ICILS-tutkimukseen aiemmin vuonna 2018.

Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi

Tutkijatohtori Janne Fagerlund, p. 040 805 4711, janne.fagerlund@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Suomalaisoppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla - osaamiserot kasvavat edelleen4.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot kasvavat edelleen. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta kansainvälisestä TIMSS 2023 -tutkimuksesta, jossa arvioitiin neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä4.12.2024 08:58:00 EET | Tiedote

YTM Tiia-Mari Hovilan väitöskirja tuo esiin tarpeen selkeyttää filosofisen tutkimuksen käytäntöjä. Hovila tarkastelee, minkälaisiin menetelmiin ja koulukuntiin suomalaiset filosofit ovat joko tietoisesti tai huomaamattaan sitoutuneet. Väitöskirja osoittaa, että filosofin koulukunta- ja menetelmäsitoumuksien tutkiminen vaatii analyysia filosofian alan institutionaalisista tekijöistä.

Väitös: Harvinaiset maametallit talteen aminofosfonaateilla kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista (Virtanen)4.12.2024 06:15:00 EET | Tiedote

Harvinaisten maametallien kemiallisen kierrätyksen kehittäminen ja talteenottaminen sivu- ja jätevirroista on entistä tärkeämpää uusiutuvien energioiden tuotannon ja sähköautoteollisuuden kasvaessa. Myös Euroopan unioni haluaa kasvattaa kriittisten mineraalien omavaraisuutta kiertotalouden keinoin. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatyössä tutkittiin aminofosfonaatteja harvinaisten maametallien talteenottamisessa kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista, mikä johti lopulta patenttihakemukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye