Laaja tutkimus: Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa ovat kasvaneet

Monilukutaidossa Suomen pistemäärä (507) oli laskenut merkitsevästi vuoden 2018 tuloksesta (531), kuten monissa muissakin maissa. Suomessa hyvä osaamistaso oli 20 %:lla oppilaista, mutta heikko osaamistaso 37 %:lla. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 30 % ja 28 %.

Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen pistemäärä (502) ei ollut vuodesta 2018 muuttunut merkitsevästi (508). Suomessa hyviä osaajia oli 36 % ja heikkoja 28 % oppilaista. Sekä hyvien että heikkojen määrä oli hieman lisääntynyt, joten osaamiserot ovat kasvaneet. Kotitaustan yhteys on voimistunut erityisesti ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa.

– Heikosti osaavilta puuttuu keskeinen digiosaaminen. Heillä voi olla vaikeuksia käyttää verkossa olevia yhteiskunnan palveluita tai tunnistaa verkkohuijauksia eivätkä he pysty tuottamaan opintojen ja työelämän vaatimia dokumentteja. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Opettajat kaipaavat tukea tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön

Tutkimuksen mukaan lähes puolella kouluista puuttui kattava tieto- ja viestintäteknologian käytön suunnitelma, joka ohjaisi teknologian käyttöön liittyvää tukea, oppimisen sisältöjä ja opettajien ammatillista kehittymistä. Merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta teknologian hyödyntämiseksi opetuksessaan eri tarkoituksiin. Erityisesti opettajat toivoivat lisäosaamista tukea tarvitsevien oppilaiden teknologian käytöstä. Suomessa opettajilta edellytettiin digiosaamista kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.

Erilaisista digiosaamisen sisällöistä opettajat kertoivat painottavansa eniten tiedon hakua, arviointia ja esittämistä. Sen sijaan tietoturvaan ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä sisältöjä painotettiin selvästi vähemmän. Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.

– Tulosten valossa ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointi ovat koulumaailmassa melko vakiintumattomia, ja niihin liittyvässä opetuksessa on paljolti vaihtelua. Ohjelmoinnin roolista perusopetuksessa käytävässä keskustelussa on hyvä tunnistaa ohjelmoinnillisen ajattelun merkitys jatko-opintojen ja työelämän kannalta sekä osana yleissivistystä ja eri oppiaineiden tapoja käsitellä oikean maailman ilmiöitä, muistuttaa tutkimuksen toinen koordinaattori Janne Fagerlund.

Vaikka suomalaiset oppilaat ja opettajat suhtautuvat teknologian käyttöön pääasiassa myönteisesti, olivat asenteet muuttuneet hieman aiempaa kielteisemmiksi. Erityisesti opettajat kokivat teknologian käytön lisäävän kopioimista ja heikentävän keskittymistä, eikä sen uskottu parantavan oppilaiden koulumenestystä. Suomessa oli Tanskan lisäksi kaikista maista vähiten oppilaita, jotka arvelivat opiskelevansa jotain teknologiaan liittyvää tai työskentelevänsä sen parissa tulevaisuudessa.

ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study) tarkasteltiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Monilukutaidon vertailussa oli 31 maata ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa 21 maata. Tehtävät koostuivat tietokoneilla toteutettavista tehtäväkokonaisuuksista, joissa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä. Keväällä 2023 Suomessa 158 koulusta 4 249 oppilasta vastasi kokeeseen ja kyselyyn keväällä 2023. Lisäksi 2 099 opettajaa sekä koulujen rehtorit ja TVT-vastuuhenkilöt vastasivat heille osoitettuihin kyselyihin. Suomi on osallistunut näin kattavaan ICILS-tutkimukseen aiemmin vuonna 2018.

Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi

Tutkijatohtori Janne Fagerlund, p. 040 805 4711, janne.fagerlund@jyu.fi