Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen hillitsemiseksi tarvitaan tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia keinoja. Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut hyväksi keinoksi, mutta se ei sovellu kaikille pelloille. Rakennekalkin tai ravinnekuidun levittäminen pelloille voisivat uuden tutkimuksen mukaan olla silloin hyviä vaihtoehtoja. Rakennekalkki- ja ravinnekuitu ovat maanparannusaineita, jotka peltoon levitettynä parantavat peltomaan mururakenteen kestävyyttä ja siten vähentävät eroosiota. Kun eroosio vähenee, vähenee myös hajakuormitus.
”Fosforikuorma valuma-alueelta väheni tutkimustemme mukaan noin kymmenen prosenttia”, kertoo erikoistutkija Maria Kämäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän veti RAKENNE-KUITU-hanketta, jossa vuosina 2022–2024 jatkettiin aiempia tutkimuksia rakennekalkin ja kuidun vaikutuksista maatalouden aiheuttamaan fosforikuormaan. ”Nyt mittasimme ensimmäistä kertaa vaikutuksia myös yli 100 hehtaarin valuma-alueilla. Aiemmin mittauksia on tehty pienemmässä mittakaavassa eli yksittäisillä peltolohkoilla”, kertoo Kämäri.
Ravinnehuuhtoumia vesiin seurattiin valuma-alueilla ennen ja jälkeen maanparannusaineiden levityksen. Ravinnehuuhtoumat vaihtelivat samallakin alueella paljon riippuen sadannasta ja muista sääolosuhteista.
”Ilmastoystävällisiä, teollisuuden sivutuotteina syntyviä rakennekalkkia ja ravinnekuitua olisi Suomesta saatavilla arviolta noin 25 000 hehtaarin peltoalueelle vuosittain. Jos se kaikki otettaisiin käyttöön Saaristomeren valuma-alueella, maatalouden hajakuormitus Saaristomereen vähenisi noin 10 prosenttia”, arvioi Kämäri.
Rakennekalkin vaikutuksia tutkittiin Eurajoella, Turussa ja Paimiossa
Peltojen rakennekalkituksen vaikutuksia veden laatuun, ravinnekuormaan ja satoon tutkittiin Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Eurajoella rakennekalkituksia tehtiin syksyllä 2020 noin 100 hehtaarin laajuisella peltovaltaisella valuma-alueella. Mittauksia tehtiin pelto-ojien vesistä. Rakennekalkituksen seurauksena kiintoaineksen pitoisuus ojavedessä laski noin puoleen ja kiintoainekseen sitoutuneen hiukkasmaisen fosforin pitoisuus kolmannekseen. Rakennekalkki vähensi valuma-alueen fosforikuormaa keskimäärin 12 prosenttia.
Turussa rakennekalkittiin syksyllä 2020 yhteensä 6 peltohehtaaria. Sen vaikutuksesta peltojen salaojavesien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet laskivat 40–70 prosenttia. Paimiossa peltoja rakennekalkittiin vuonna 2019 ja siellä seurattiin rakennekalkituksen vaikutuksia viljojen, öljykasvien ja sokerijuurikkaan satoihin.
Ravinnekuidun vaikutuksia tutkittiin Tuusulassa ja Jokioisilla
Ravinnekuituja saadaan kuitulietteistä, joita syntyy sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Liete ei sellaisenaan sovellu maanparannusaineeksi, mutta kun se kompostoidaan tai kalkkistabiloidaan, saadaan ravinnekuitua. Tuusulassa kompostoidulla ravinnekuidulla käsiteltiin vuosina 2020 ja 2021 noin puolet, eli 80 hehtaaria, tutkimusvaluma-alueen pelloista. Ravinnekuidun vaikutuksesta ojavesien kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin pitoisuudet laskivat 23 prosenttia.
Jokioisissa kuituja levitettiin 6 m x 15 m koeruuduille. Ensimmäinen levitys tehtiin jo vuonna 2015 ja se toistettiin vuonna 2020. Koeruuduilta kairattiin maasylintereitä, joita sadettiin laboratoriossa. Kuidun lisääminen vähintään puolitti maanäytteiden läpi valuneen veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuden. Vaikutus pieneni vuosien kuluessa, mutta vielä 4,5 vuoden kuluttua kuitu vähensi maan läpi valuneen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia 20–30 prosenttia. Sadetuskokeissa pitoisuuksien vähenemä oli siten suurempi kuin valuma-aluekokeessa, mikä selittyy sadetuskokeen paremmin kontrolloiduilla olosuhteilla.
Ravinnekuidun haittavaikutuksia voi olla typen ja hiilen pitoisuuksien kasvu valumavesissä. Vaikutukset kuitenkin yleensä häviävät 1-2 vuoden jälkeen levityksestä.
Rakennekalkitus lisäsi satoja
Rakennekalkitus nostaa maan pH-tasoa. Maan pH-tasolla sekä satokasvilla on tärkeä merkitys siihen vaikuttaako rakennekalkitus satoon. Satovaikutuksia tutkittiin neljänä satokautena Paimiossa, jossa viljelykiertoon kuuluivat sokerijuurikas, vehnä, kaura, rypsi ja rapsi.
Sokerijuurikas on vaativa maan pH-tason suhteen. Sokerijuurikkaan sato parani, koska pH-taso nousi ja rakennekalkin sisältämä kalsium vähensi sienitauti taimipoltetta. Vehnä ja kaura hyötyivät rakennekalkituksesta, kun se tehtiin alhaisen pH-arvon omaavaan maahan. Vehnän ja rapsin satoa rakennekalkki ei lisännyt, kun lisäys tehtiin maahan, jonka pH oli lähtökohtaisesti korkea.
Ravinnekuidun lisääminen ei parantanut satoja merkittävästi.
RAKENNE-KUITU-hankkeessa mukana olleet viljelijät Eurajoella ja Tuusulassa olivat maanparannusaineisiin tyytyväisiä. Osa koki, että maan muokkautuvuus parani ja kasvusto oli vähäsateisena kasvukautena tasaisempi. Viljelijät eivät tuoneet tutkimuksen aikana esiin, että levityksestä olisi aiheutunut haittaa viljelylle tai sadolle.
Tutkimuksen yhteistyökumppaneita olivat tutkimuskohteiden viljelijät, Luonnonvarakeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Turun ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Viljelijä voi saada tukea ravinnekuidun levitykseen
Viljelijä voi saada tukea ravinnekuidun peltolevitykseen EU:n ympäristökorvausohjelmasta (CAP). Kuidun levitys edistää kiertotaloutta ja on siten yksi tuettavista peltolohkokohtaisista toimenpiteistä. Aktiiviviljelijälle hehtaarikohtainen tuki on 37 euroa hehtaarilta, jolla saa katettua osan levitys- ja kuljetuskuluista. Rakennekalkin käyttöön ei tukea voi saada.
"Ympäristöministeriö on alkanut selvittää avustusmahdollisuuksia rakennekalkin ja maanparannuskuitujen käytön lisäämiseksi”, kertoo Maria Kämäri.
Maanparannusaineiden vesistötutkimukset jatkuvat 1770 hehtaarin kokoisella Savijoen osavaluma-alueella Liedossa. Siellä pelloille on levitetty sekä rakennekalkkia, ravinnekuitua että kipsiä. AIN3-hanketta vetää Luonnonvarakeskus. ”Hanke alkoi kesällä 2023 ja ensimmäisiä tuloksia saamme syksyllä 2025”, kertoo erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Luonnonvarakeskuksesta.
Lisätietoja:
Suomen ympäristökeskus > Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset
Erikoistutkija Maria Kämäri (hankkeen koordinointi)
Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 334
Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä (ravinnekuitukokeet ja AIN3-hanke)
Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. + 358 295 326 622
Vesistöasiantuntija Paula Luodeslampi (ravinnekuidun levityksen valuma-aluekoe Tuusulassa) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi, +358 44 767 1393
Projektipäällikkö Antti Kaseva (rakennekalkin peltokokeet Turussa)
Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi, puh. + 358 40 355 0909
Asiantuntija Lauri Anttila (rakennekalkin peltolevityksen valuma-aluekoe Eurajoella)
Pyhäjärvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi, +358 44 034 4062
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Monitoring Study Completed: Restoration Brings Peatland Vegetation Closer to Pristine State28.11.2024 08:30:00 EET | Press release
A Finnish monitoring study demonstrates that peatland restoration can bring vegetation closer to its pristine state within a decade. The effects of restoration, however, vary between different peatland types. According to the newly published study, active and concrete measures are required for peatland recovery. The findings provide important insights for national restoration plans to implement the EU Restoration Regulation.
Uppföljningsstudie klar: Restaurering återför myrvegetation närmare sitt naturliga tillstånd28.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande
En finsk uppföljningsstudie visar att restaurering kan återställa myrars vegetation närmare sitt naturliga tillstånd inom tio år. Effekterna av restaurering varierade dock mellan olika myrtyper. Enligt den ny publicerade studien kräver återställandet av myrar aktiva och konkreta åtgärder. Resultaten ger viktig kunskapsgrund för nationella restaureringsplaner som syftar till att verkställa EU:s restaureringsförordning.
Seurantatutkimus valmistui: Ennallistaminen palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.
Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa26.11.2024 17:05:13 EET | Tiedote
Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille.
Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla25.11.2024 17:06:56 EET | Tiedote
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme