Susi tappoi jälleen - kanta-arvioihin tarkkuutta, kannanhoidollinen metsästys sallittava

Marraskuinen maanantai oli viimeinen ketunajoon omistajansa kanssa Lauhanvuoren luonnonsuojelualueen lähistölle tulleelle Jopelle. Alueella oli kuukautta aiemmin ollut susia, mutta pedoista ei ollut tehty uusia havaintoja hiljattain.

–  Alueella jäi noin kuukautta aiemmin jämpti suden suuhun hirvijahdissa. Susista ei ole ollut havaintoja sen jälkeen, Jopen omistaja toteaa murheellisena.

Metsästäjäliitto tiedotti myös aiemmasta susitapauksesta:
Sudet tappoivat Sisun – turhautunut metsästäjä perää muutosta suurpetopolitiikkaan

Jope oli hakujäljellä kohta puolen päivän jälkeen, kun isku tapahtui. Lähtö oli nopea. Noin kuudensadan metrin päässä ollut omistaja ei kuullut mitään ääniä tapahtuneesta. Pannan seuranta kertoi, että hyvin alkanut haku keskeytyi ja koira jäi paikoilleen.

– Tilanteesta ei kuulunut minkäänlaista älämölöä ja kun kerkesin paikalle, oli koirasta jo puolet syöty. Tappamiseen ei ole mennyt varmasti kuin pari sekuntia ja koiran kimpussa on pitänyt olla useampi susi. Koska maassa ei ole lunta, paikalta ei saanut jälkiä joista olisi voinut varmistaa montako susia oli.

Lauhanvuoren kansallispuisto, johon Jopen omistajan metsästysseuran maat rajoittuvat, on aluetta, jolla pyritään elvyttämään metsäpeurakantaamme. Jopen isäntä epäileekin, että sudet ovat harventaneet osan alueella laiduntavasta peuratokasta.
 

Metsästäjäliitto perää kattavampaa susikannan arviointia

Suomen Metsästäjäliitto tiedottaa susien aiheuttamista vahingoista nostaakseen julkisuuteen susien vähentyneen ihmis- ja koirapelon seuraukset.

Susikanta on virallisten kanta-arvioiden perusteella ollut miltei muuttumaton jo kolmen vuoden ajan. Arkipäivän havainnot viime vuosien ajalta kuitenkin kertovat susikannan vahvistumisesta. Susia nähdään uusilla alueilla, ja vakiintuneilla susireviireillä esimerkiksi susien pihakäynnit ovat arkipäivää.

Susikanta kasvoi Luonnonvarakeskus Luken arvioiden mukaan vuodesta 2020 vuoteen 2021 kolmanneksella eli noin 230 sudesta 300 suteen. Tämän vuoden maaliskuussa Suomessa oli Luken arvion mukaan 277–321 sutta. Susikanta on kanta-arvion ajankohtana kevättalvella vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät. 

Tutkimusten mukaan susikanta voi vuosittain kasvaa ilman metsästystä hyvissä olosuhteissa jopa 30 %. Suomessa sutta on voinut metsästää vain poikkeusluvalla vuoden 2016 jälkeen.

Kesäkuussa Luke arvioi, että kokonaan Suomen puolella elävien susilaumojen määrä on kasvanut Suomessa noin 11 prosenttia. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 59–64, joista pentuelaumoja on 44 ja parien reviirejä 17.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suurpetotutkimuksen resurssit pidetään riittävinä, jotta kanta-arvioiden laatu ja luotettavuus saadaan nostetuksi uskottavalle tasolle. Esimerkiksi DNA-näytekeruun määrää ja kattavuutta on pystyttävä parantamaan. DNA-keräys on myös keskeisessä osassa koirasusien määrittämisessä.

Suden DNA-näytteistä merkittävä osa on vapaaehtoisten keräämiä. Syrjäseutujen metsäautotiet ovat talvisaikaan usein auraamattomia ja keruualueet hankalasti tavoitettavissa, mikä lienee osaltaan nähtävissä myös susihavaintojen määrän laskussa vuodenvaihteen 2024 jälkeen. Metsästäjäliiton esittämä kannustinkorvaus kattaisi keruutyön kustannuksia, motivoisi näytteiden keräämistä ja toisi todennäköisesti kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja pentuelaumoja.

Lue lisää:
Susilaumojen määrässä kasvua – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava