Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen

Psykoottistyyppiset oireet muistuttavat psykoosioireita, mutta ovat lievempiä, harvajaksoisempia ja paljon yleisempiä kuin psykoottiset häiriöt. Vaikka nämä oireet eivät yllä psykoosiksi diagnosoitavan häiriön tasolle, ne voivat silti olla häiritseviä, ahdistavia tai toimintakykyä haittaavia. Psykoottistyyppisiä oireita ovat tyypillisesti havaintovääristymät ja aistiharhat, epäluuloinen, paranoidinen ajattelu, harhaluulot ja oudot, epätavalliset ajatukset.

Helsingin yliopiston ja HUSin nuorisopsykiatrian tutkijoiden tuoreen tutkimuksen mukaan  psykoottistyyppisiä oireita on runsaasti hoitoon lähetetyillä nuorilla, mutta ne koetaan suurimmaksi osaksi varsin neutraaleina, ja vain osa nuorista raportoi ne pelottavina, huolettavina tai haittaavina. Kun psykoottistyyppisten oireiden yhteyksiä tutkittiin suhteessa masennusoireiluun, ne korreloivat voimakkaasti. Tätä yhteyttä ei selittänyt yksittäisten psykoottistyyppisten ja masennusoireiden väliset yhteydet, vaan laajemmin paranoidisuutta ja epätavallisia ajatuksia mittaavat tekijät. Masennusoireilun lisäksi paranoidiset ajatukset ja epätavalliset ajatussisällöt liittyivät myös itsetuhoiseen ajatteluun.

Psykoottistyyppisistä oireista kysyminen osaksi hoitoa

Tulokset osoittavat, että psykoottistyyppisiä oireita tulisi kartoittaa systemaattisesti kaikilta nuorilta, jotka hakeutuvat psykiatriseen hoitoon. Samalla tulee arvioida se miten pelottavina, huolettavina tai haittaavina ne koetaan. Erityisesti jos vastauksissa korostuu outo ajattelu ja korostunut epäluuloisuus, on hyvä kiinnittää huomiota myös mielialan ja itsetuhoisen ajattelun arvioimiseen, sillä nämä tekijät voivat jäädä piiloon ilman tarkempaa kyselyä.

– Tuloksemme tarjoavat selkeän suosituksen hoitokäytäntöihin: psykoottistyyppiset oireet kannattaa arvioida osana rutiinitoimenpiteitä, mutta myös se, miten ne koetaan, on tärkeää selvittää. Näitä ilmiöitä ei saada esille, jollei niitä erikseen ja systemaattisesti kysytä, tutkimuksen johtaja, dosentti Niklas Granö sanoo.

Nuorille ja heidän läheisilleen tulisi antaa selkeää tietoa siitä, että nämä oireet ovat yleisiä ja usein hallittavissa. Lisäksi kognitiivisen psykoterapian sovellukset, lyhyetkin interventiot, voivat auttaa nuoria ymmärtämään oireitaan ja lievittämään niiden aiheuttamaa kuormitusta.

– Nuorten mielenterveyden arviointi ja hoito on ollut kauttaaltaan aliresurssoitua, ja nyt kun uudet hyvinvointialueet käynnistävät ja kehittävät toimintaansa, olisi hieno tilaisuus kehittää myös nuorten psykiatrista hoitoa ja huomioida yleiset, mutta monesti systemaattisen arvioinnin ulkopuolelle jäävien oireiden arviointi ja niiden mahdollinen lyhytkin hoito, Granö sanoo.