Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
”Ylijäämäinen fosfaatti ei juurikaan ruoki tyypillisiä kesäkukintoja muodostavia sinileviä. Kokeelliset tutkimukset viittasivat siihen, että nämä sinilevälajit käyttävät vähäisen osuuden kevätkukinnan jälkeisestä ylijäämäisestä fosfaatista. Siksi sinilevien muodostuminen loppukesällä vaatii todennäköisesti muita fosforin lähteitä, kuten orgaanisessa muodossa olevaa fosforia tai kumpuamisen seurauksena pinnalle nousevaa fosfaattia”, toteaa tutkija Mari Vanharanta Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan pienet pikolevät ovat yksi potentiaalinen ylijäämäistä fosfaattia hyödyntävä eliöryhmä. Pienen kokonsa vuoksi ne pärjäävät vähäravinteisissa olosuhteissa. Pikolevät kuuluvat planktonyhteisön pienimpiin eliöihin (0.2–2 µm), mutta väitöstutkimuksen mukaan niillä voi olla tärkeä rooli Itämeren fosforidynamiikassa.
Ylijäämäinen fosfaatti johtuu sisäisestä kuormituksesta
Liuenneen fosforin ylijäämä suhteessa typpeen kasvaa merialueilla, missä hapettomien pohja-alueiden pinta-ala on laajentunut. Tilanne on erityisen ongelmallinen Itämerellä, joka on kärsinyt rehevöitymisestä jo vuosikymmenien ajan. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoava leväbiomassa lisää happea kuluttavia mikrobiologisia prosesseja, mikä johtaa fosforin vapautumiseen. Ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Aiempien tutkimusten mukaan kevätkukinnan jälkeiset fosfaattipitoisuudet ovat olleet kohonneella tasolla 1990-luvulta lähtien, vaikka Itämerta rehevöittävä ulkoinen kuormitus on vähentynyt. Tässä tutkimuksessa tarkasteltu (Alg@line) seuranta-aineisto osoittaa, että sama suuntaus jatkuu edelleen Suomenlahdella. Tämän ylijäämäisen fosfaatin merkitys loppukesällä runsastuvien sinileväkukintojen muodostumisessa on ollut epäselvä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa fosforin kiertokulkuun
Itämeri kuuluu maailman nopeimmin lämpeneviin merialueisiin ja lämpötilan nousu todennäköisesti vaikuttaa planktonyhteisön rakenteeseen ja fosforin kiertokulkuun Itämeressä. Ilmaston lämpeneminen lisää hapettomien pohjien muodostumista, mikä vaikeuttaa entisestään pyrkimyksiä hillitä Itämeren rehevöitymistä.
Sekä rihmamaisten sinilevien että pikolevien arvellaan hyötyvän Itämeren lämpenemisestä, ja jatkotutkimuksissa olisikin tarpeen selvittää näiden kahden planktonryhmän välistä vuorovaikutusta erityisesti fosforin kierrossa. Tässä voisi esimerkiksi hyödyntää Itämeren kauppalaivoilla kerättyä ravinne- ja kasviplanktonaineistoa eli Alg@line-mittausverkostoa.
Väitöstilaisuus 22.11.2024 Helsingin yliopistossa
Mari Vanharanta väittelee perjantaina 22.11.2024 kello 13 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Fate of the excess phosphate in the northern Baltic Sea: Experimental perspectives".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Raisio-sali (ls B2), Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Live stream (helsinki.fi)
Mari Vanharannan väitöstilaisuus (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija, FM Mari Vanharanta, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. +358 295 252 044, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Förhandsbesked: Kommunernas klimatutsläpp minskar kraftigt3.12.2024 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Finlands miljöcentrals förhandsbesked har kommunernas växthusgasutsläpp i fjol minskat med cirka 9 procent jämfört med år 2022. Den positiva utvecklingen beror huvudsakligen på att energisektorn, det vill säga el- och fjärrvärmeproduktionen har blivit renare. Utsläppen från användningen av konsumtionsel minskade emellertid med cirka 32 procent och utsläppen från eluppvärmning med cirka 35 procent. Utsläppen från användningen av fjärrvärme minskade med cirka 21 procent.
Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt reippaassa laskussa3.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet viime vuonna noin 9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 21 prosenttia.
Monitoring Study Completed: Restoration Brings Peatland Vegetation Closer to Pristine State28.11.2024 08:30:00 EET | Press release
A Finnish monitoring study demonstrates that peatland restoration can bring vegetation closer to its pristine state within a decade. The effects of restoration, however, vary between different peatland types. According to the newly published study, active and concrete measures are required for peatland recovery. The findings provide important insights for national restoration plans to implement the EU Restoration Regulation.
Uppföljningsstudie klar: Restaurering återför myrvegetation närmare sitt naturliga tillstånd28.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande
En finsk uppföljningsstudie visar att restaurering kan återställa myrars vegetation närmare sitt naturliga tillstånd inom tio år. Effekterna av restaurering varierade dock mellan olika myrtyper. Enligt den ny publicerade studien kräver återställandet av myrar aktiva och konkreta åtgärder. Resultaten ger viktig kunskapsgrund för nationella restaureringsplaner som syftar till att verkställa EU:s restaureringsförordning.
Seurantatutkimus valmistui: Ennallistaminen palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme