Suomen ympäristökeskus

Seurantatutkimus valmistui: Ennallistaminen palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa

Jaa

Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.

Ilmakuva alueesta, jossa kasvaa puita, ja jossa on ennallistettua suota.
Ennallistettua suota, jossa suo-oja on kaivettu umpeen. Maarit Similä / Metsähallitus.

Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Metsähallituksen luontopalveluiden koordinoimassa tutkimuksessa seurattiin ennallistettujen metsätaloutta varten ojitettujen soiden kasvillisuuden muutoksia kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua ennallistamisesta. Myös luonnontilaisten ja ojitettujen vertailusoiden kasvillisuutta seurattiin, jotta voidaan ymmärtää juuri ennallistamisen vaikutuksia.  

"Ennallistaminen vaikutti soiden kasvillisuuteen tavoitellulla tavalla. Erityisesti soille tyypilliset rahkasammalet runsastuivat, kun taas ojituksen seurauksena yleistyneet metsien lajit vähenivät. Soiden palautuminen kokonaan tai lähelle luonnontilaa vaatii kuitenkin kymmentä vuotta selvästi pidemmän ajan”, kertoo erikoistutkija Merja Elo Suomen ympäristökeskuksesta. “Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole toteutettu muualla maailmassa”, Elo jatkaa.

Soiden ennallistamisella tarkoitetaan suon vesitasapainon palauttamista ojia täyttämällä ja patoamalla. Ennallistamiselle on Suomessa tarvetta: joka toinen suohehtaarimme on ojitettu, pääasiassa metsä- ja maataloutta varten. 4,7 miljoonan hehtaarin ojituksella on ollut ja on edelleen haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja vesistökuormitus ovat merkittäviä. Soiden onnistunut ennallistaminen tukee luontokadon pysäyttämisen lisäksi ilmastotavoitteitamme ja vesistökuormituksen vähentämistä. Ennallistamisen pitkäaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista kansallisen ennallistamissuunnitelmatyön käynnistymisen myötä.

“Koska suot ovat olennainen osa suomalaista luontoa, on tärkeää, että tutkimme ja tuotamme tietoa niistä ja pidämme niistä huolta”, Elo sanoo.

Todennäköisyys ennallistamisen onnistumiseen oli suurempaa kohtalaisen rehevillä suotyypeillä, kuten keskiravinteisilla korvilla ja rehevillä rämeillä sekä rehevillä avosoilla. Sen sijaan karuilla rämeillä ja karuilla avosoilla ennallistaminen ei aina näyttänyt johtavan toivottuun muutokseen tai suot muuttuivat jopa kasvillisuudeltaan samankaltaisemmiksi ojitettujen soiden kanssa.  

Ojitetuilla soilla, joilla ei tehty ennallistamistoimia, metsävarvut ja -sammalet jatkoivat runsastumistaan seurantajakson aikana. Vaikka joillain kohteilla ojia perattiin, tämä ei selittänyt havaittua systemaattista muutosta. Siten ei voida olettaa, että ojitetut suot palautuisivat itsestään kohti luonnontilaa lähitulevaisuudessa, vaan niiden tilan parantaminen vaatii aktiivista ennallistamista. 

“Tutkimustuloksemme tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mitä seikkoja ennallistamisen kohdentamisessa ja tarvearvioissa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon”, iloitsee Metsähallituksen luontopalvelujen palveluomistaja Santtu Kareksela

Yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollistaa laajan ja pitkäaikaisen seurannan

Tutkimus perustuu Metsähallituksen luontopalvelujen, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen soiden ennallistamisen seurantaverkostoon. Seurantaverkosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen: siihen kuuluu eri puolilla Suomea 151 kohdetta, joita on seurattu yli 10 vuoden ajan. 

“Seurantaverkostomme on rakennettu tieteelliseen kokeen tavoin: soiden lajistoa on seurattu niin ennen ennallistamista kuin sen jälkeenkin, ja verkostoon kuuluu myös luonnontilaisia ja ojitettuja verrokkisoita. Laaja tieteellinen koeasetelma seurantaverkoston taustalla mahdollistaa sen, että seurannat tuottavat näyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa ennallistamisen vaikutuksista”, kertoo professori Janne S. Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. 

Soiden seurantaverkostoa ovat rahoittaneet ja tukeneet vuosien varrella ympäristöministeriö sekä EU:n LIFE-ohjelma (Suoverkosto-LIFE ja Hydrologia-LIFE -hankkeet). Kohteiden seurantaa jatketaan Priodiversity-LIFE-hankkeessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Merja Elo.
Merja Elo.
Suomen ympäristökeskus.
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Förhandsbesked: Kommunernas klimatutsläpp minskar kraftigt3.12.2024 08:00:00 EET | Pressmeddelande

Enligt Finlands miljöcentrals förhandsbesked har kommunernas växthusgasutsläpp i fjol minskat med cirka 9 procent jämfört med år 2022. Den positiva utvecklingen beror huvudsakligen på att energisektorn, det vill säga el- och fjärrvärmeproduktionen har blivit renare. Utsläppen från användningen av konsumtionsel minskade emellertid med cirka 32 procent och utsläppen från eluppvärmning med cirka 35 procent. Utsläppen från användningen av fjärrvärme minskade med cirka 21 procent.

Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt reippaassa laskussa3.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet viime vuonna noin 9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 21 prosenttia.

Monitoring Study Completed: Restoration Brings Peatland Vegetation Closer to Pristine State28.11.2024 08:30:00 EET | Press release

A Finnish monitoring study demonstrates that peatland restoration can bring vegetation closer to its pristine state within a decade. The effects of restoration, however, vary between different peatland types. According to the newly published study, active and concrete measures are required for peatland recovery. The findings provide important insights for national restoration plans to implement the EU Restoration Regulation.

Uppföljningsstudie klar: Restaurering återför myrvegetation närmare sitt naturliga tillstånd28.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande

En finsk uppföljningsstudie visar att restaurering kan återställa myrars vegetation närmare sitt naturliga tillstånd inom tio år. Effekterna av restaurering varierade dock mellan olika myrtyper. Enligt den ny publicerade studien kräver återställandet av myrar aktiva och konkreta åtgärder. Resultaten ger viktig kunskapsgrund för nationella restaureringsplaner som syftar till att verkställa EU:s restaureringsförordning.

Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa26.11.2024 17:05:13 EET | Tiedote

Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye