Seksuaalinen häirintä on työelämässä edelleen yleistä – useimmat kokeneet asiakkaan tekemää häirintää
Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence –tutkimukseen.
Tyypillisimmin työelämässä tapahtuva häirintä ilmenee asiattomana tuijottamisena tai katseina, jotka tekevät olon epämukavaksi (22 %), asiattomina seksuaalisina vitseinä tai loukkaavina huomautuksina (19 %) sekä ei-toivottuna fyysisenä kontaktina (17 %). Naisille kaikkien seksuaalisen häirinnän muotojen kokeminen on huomattavasti miehiä yleisempää.
”Seksuaalista häirintää koetaan työelämässä melko usein, mutta siitä huolimatta vain 4 prosenttia työelämässä olleista ajattelee, että häirintä on nykyisellä tai viimeisimmällä työpaikalla erittäin tai melko yleistä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla seksuaalista häirintää kokeneista on häirinnästä vain yksittäisiä kokemuksia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku von Bell sanoo.
Seksuaalista häirintää kokeneista 82 prosenttia on kokenut häirintää miesten taholta, 17 prosenttia naisten taholta ja 9 prosenttia puolestaan kertoo, että häiritsijä ei ole ollut tunnistettavissa.
“Naisten kokemassa häirinnässä tyypillistä on, että tekijä on lähes aina mies, monesti joko asiakas, kollega tai esihenkilö. Miesten kokema häirintä on tyypillisesti naispuolisen kollegan tai asiakkaan tekemää, mutta noin kolmasosassa tapauksista tekijä on toinen mies”, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Häirintää eniten kaupan ja terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla
Työelämässä seksuaaliseen häirintään syyllistyy usein asiakas (57 %). Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa muun muassa potilaat, oppilaat, opiskelijat ja matkustajat. Työkaverien tekemää häirintää on kohdannut joka toinen (49 %). Koska seksuaalinen häirintä on monesti asiakkaiden tai asiakasta vastaavien tekemää sitä koetaan tyypillisesti asiakaspalvelualoilla ja asiakaspalvelutehtävissä.
Työkaverien tekemää häirintää joutuvat puolestaan kohtaamaan miesvaltaisilla aloilla työskentelevät työntekijät, johtajat ja erityisasiantuntijat. Esihenkilöiden tekemään seksuaalista häirintää esiintyy eniten toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä miesvaltaisilla aloilla sekä aloilla, joilla miehiä ja naisia työskentelee tasaisesti.
Häirinnästä ei aina kerrota
Vain noin kolmasosa (32 %) on raportoinut kokemastaan häirinnästä. Hieman yli viidennes (22 %) on raportoinut häirinnästä esihenkilölleen. 15 prosenttia on kertonut asiasta työpaikan häirintäyhdyshenkilölle.
”Tyypillistä on, että seksuaalisesta häirinnästä kerrotaan työkaverille tai jollekin läheiselle henkilölle. Kokemukseen haetaan todennäköisesti enemmänkin tukea kuin tapaukseen puuttumista. Tämä saattaa kertoa siitä, että häirintätilanteita mieluummin siedetään kuin pyritään ratkaisemaan”, von Bell toteaa.
Työpaikan ohjeistus häirintätilanteisiin tai häirintäyhdyshenkilön nimeäminen ei suoraan näytä vaikuttavan koetun häirinnän määrään. Jos työpaikalla on häirintään liittyvä ohjeistus ja häirintäyhdyshenkilö, työntekijät tietävät selvästi paremmin, mistä he saavat apua häirintätilanteessa.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Yhteyshenkilöt
Aku von BellYliaktuaari
Puh:029 551 3904aku.vonbell@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Palveluiden vienti Yhdysvaltoihin kasvoi loppuvuonna lähes miljardilla12.2.2025 08:01:30 EET | Tiedote
Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli prosentin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaroiden viennin arvo väheni 5 %, 20,6 miljardiin euroon, kun taas palveluiden viennin arvo kasvoi 18 %. Palveluviennin arvo oli 10,4 miljardia euroa.
Työllisyys laskee, mutta johtajien määrä on kasvanut roimasti kahdessa vuodessa11.2.2025 07:51:16 EET | Tiedote
Työllisten määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut. Erityisesti työt ovat vähentyneet asiantuntijoilla ja erityisasiantuntijoilla. Johtajien luokassa työllisten määrä on kuitenkin kasvanut jopa yli 50 prosentilla eli 33 000:lla vuoden 2022 loppuun verrattuna.
Kutsu: Maahanmuuttajat Suomessa – Hybridiseminaari 14.2.10.2.2025 08:37:54 EET | Kutsu
Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Miten maahanmuutto on kehittynyt viime aikoina? Ketkä tulevat Suomeen ja mitä maahanmuuttajat täällä tekevät? Tulevatko he toimeen ja miten he voivat? Maahanmuutto kehittyy ilmiönä jatkuvasti. Pysyykö tieto muutoksen perässä? Seminaari tuo esille, mitä tilastotietoa maahanmuutosta tällä hetkellä on saatavilla ja mitä puutteita tietopohjassa on.
Ulkomaan merikuljetukset vähenivät vuonna 2024 – erityisesti vienti hiipui7.2.2025 08:01:37 EET | Tiedote
Ulkomaan merikuljetusten määrä väheni viime vuonna 1,5 % vuoteen 2023 verrattuna. Koko vuonna meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa.
Kutsu: Suomen talouden kehitys 2024 – tiedotustilaisuus 28.2.20255.2.2025 10:32:41 EET | Kutsu
Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme