Lapin jokivesistöjen jäätyminen epävakaista

Tornionjoella muodostui jääpato lauantaina Matkakosken ja Vuennonkosken väliselle alueelle. Padon seurauksena vesi nousi korkealle ja jäitä puskeutui rannoille vahingoittaen rantarakennuksia. Tilanne laukesi lauantaina iltapäivään mennessä. Jokien virtaamat ovat Lapin alueen jokivesistöissä olleet lämpimän ja märän syksyn seurauksena tavanomaista suuremmat. Suuri virtaama hidastaa vesistöjen jäätymistä ja aiheuttaa normaalia enemmän suppo- ja hyydejään muodostumista. Lisäksi jo muodostuneet jääkannet saattavat hajota ja lähteä liikkeelle.

Tornionjoella jäitä on kasautunut lisäksi mm. Hellälään ja Turtola-Mämmilä välille. Ounasjoella vastaavia paikkoja on mm. Kaukosen, Helpin, Jääskön, Patokoski-Meltaus välin, Tapionkylän ja Sinetän alueilla sekä Kemijoella Rovaniemen keskustan kohdalla Jätkänkynttilän ja Rautatiesillan välillä ja Olkkakoskella. Näillä muilla alueilla jäiden kasautumisesta ei ole aiheutunut vahinkoja.

Tämän ja huomisen päivän lauhemman sään ei arvioida pahentavan tilannetta, mutta Lapin ELY-keskus seuraa jääolosuhteiden kehittymistä. Keskiviikosta alkaen sää jälleen pakastuu, ja riski jäiden liikkumiseen pienenee.

Suppoa ja hyydettä syntyy yleensä alkutalvella pakkasjaksoilla ennen kuin jokivesiin on ehtinyt muodostua jääkantta. Pakkasella alijäähtyneeseen veteen syntyy jääkiteitä, joiden kasautuessa syntyy suppolauttoja. Suppo voi kasautua jo syntyneen jääkannen alle tai takertua pohjaan, jolloin uoma voi tukkeutua ja vesi nousee muodostuneen padon yläpuolella. Tällöin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.

Vesistöjen jääkannet ovat vielä heikkoja, joten jäällä liikkumisessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Kasautuneet jäät ja suppo muuttavat virtausolosuhteita, jolloin jääolosuhteet voivat olla tavanomaisesta poikkeavat läpi talven. Jääkannen vahvuus jää teräsjäätä heikommaksi ja alueelle voi muodostua sulia kohtia.