Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
26.11.2024 09:00:00 EET | SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta | Tiedote
Luontovaikutukset puhuttivat, kun maailman maat kokoontuivat vastikään YK:n luontokokoukseen neuvottelemaan luontotavoitteista ja seurannasta. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia.
S-ryhmä ja ruokatalo Saarioinen avasivat Kotimaista-sarjan valmisruokatuotteiden reseptiikkaa tutkijoille. Kun vertaillaan kinkkukiusausta, kirjolohikiusausta ja kirjolohikeittoa, erot luontovaikutuksissa tuotteiden välillä olivat pieniä. Keiton luontojalanjälki on noin 30 prosenttia kiusauksia pienempi, ja yksi keskeinen vaikuttava tekijä on keiton nestepitoisuus. Kiusausten luontojalanjälki oli miltei samalla tasolla, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat pääproteiinilähteistä. Sekä kirjolohen että porsaan lihan luontojalanjälkeen vaikuttavat muun muassa rehujen viljelyn aiheuttama maankäyttö.
”Selvitys toi meille arvokkaita jatkokehitysideoita. Selvitämme nyt järvikalan hyödyntämisen vaikutuksia ja laskimme myös kasvipohjaiselle valmisruokatuotteelle luontojalanjäljen, jonka luontovaikutus olisi pienempi. Kestävämpiä ruokatuotteita ei voi tehdä vain hiili- tai luontojalanjälki tavoitteena, sillä ruoan valinnassa maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä”, pohtii tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi S-ryhmän marketkaupasta.
Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.
”Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole itsestään selvää, mutta se on luontojalanjäljen laskennan kannalta kriittistä”, korostaa Jyväskylän yliopiston tutkija Maiju Peura.
”Tuotekohtaisen luontojalanjäljen laskenta on tärkeä ponnistus, koska sen avulla pystytään kehittämään tarkempia keinoja ruokatuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseen. Laskemme parhaillaan S-ryhmän luontojalanjälkeä kilogrammojen mukaan, kun aiemmin olemme esittäneet luontovaikutukset talouskirjanpidon pohjalta”, kertoo Peura.
Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen?
Tuotteen ilmastopäästöt tai CO2-luku on jo monelle tuttu tapa esittää ympäristövaikutuksia. Yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen laskenta vaatii tarkkaa tietoa raaka-aineiden suhteista ja niiden alkuperästä. Luontojalanjälkimittari esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen myös ilmastovaikutukset.
”Uskomme, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhdenmukainen tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Haluamme osaltamme olla aktiivisesti vauhdittamassa tätä kehitystä, mutta muutokseen tarvitaan koko ketjua yhteistyöhön”, pohtii vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
”Osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme tukea tieteellistä tutkimusta. Olemme mukana luontojalanjälkihankkeen lisäksi myös mahdollistamassa kansainvälisestikin huomiota herättänyttä ruokatutkimusta poikkeuksellisen laajalla ostotietojen aineistolla”, sanoo Elomaa.
Luontojalanjälki kartoittaa ilmastopäästöt sekä vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
- S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää erilaisia tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
- Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
- S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
- Kotimaista-valmisruokatuotesarjan luontojalan laskennassa huomioitiin maankäyttö ja ilmastovaikutukset. Raaka-aineiden luontohaittakertoimet perustuvat kansainvälisiin tietokantoihin ja tutkimuksiin.
Lisätietoja:
Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, SOK, nina.elomaa(at)sok.fi
Maiju Peura, tutkija, Jyväskylän yliopisto, maiju.h.peura(at)jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
SOK:n viestintä
SOK:n viestintä tarjoaa median edustajille ajankohtaista tietoa S-ryhmästä. Viestintämme palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
S-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä. S-ryhmän muodostavat 19 alueosuuskauppaa, SOK sekä niiden tytäryhtiöt.
Tarjoamme arjen palveluita päivittäis- ja käyttötavarakaupassa, hotelleissa & ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä ja oman pankkimme kautta.
Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on noin 40 000. Toimimme tinkimättömästi yhdenvertaisuutta edistäen sekä luonnonvaroja kunnioittaen, ja olemme Suomen suurin kotimaisen ja lähiruoan myyjä. Verojalanjälkemme on lähes 1,9 miljardia euroa, ja investoimme Suomeen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.
#parempipaikkaelää
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
ABC laajentaa raskaaseen liikenteeseen – uuden ABC Truck -verkoston ensimmäiset pisteet suunnitteilla Tupokselle ja Sipooseen2.9.2026 14:30:00 EEST | Tiedote
ABC käynnistää uuden ABC Truck -liiketoiminnan avaamalla ensimmäisen raskaan ammattiliikenteen tankkauspisteen loppuvuoden 2026 aikana Tupokselle ja latauspisteen Sipooseen kevään 2027 aikana. Verkosto on suunnattu kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille sekä muille raskasta kalustoa käyttäville toimijoille.
Uusi TV-ohjelma nostaa Prisman marketmuodin valokeilaan2.9.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Ohjelma näyttää, miten inspiroiva, helposti saavutettava ja omaan tyyliin sopiva pukeutuminen löytyy yhä useammin marketin valikoimasta.
Viron Prismat Coop Eestin omistukseen – uusi yhteistyö avaa suomalaiselle elintarviketeollisuudelle merkittävän vientikanavan Viroon1.9.2026 16:00:00 EEST | Tiedote
SOK:n ja Coop Eestin välinen yrityskauppa on saatu päätökseen. Virossa toimiva AS Prisma Peremarket ja sen 13 Prisma-myymälää siirtyvät Coop Eestin omistukseen 1.9.2026 alkaen. Samalla SOK ja Coop Eesti käynnistävät yhteistyön, joka avaa suomalaiselle elintarviketeollisuudelle uuden väylän Viron markkinoille.
S-ryhmän kysely: Kotimaisuus painaa ruokavalinnoissa, mutta ei kaikissa ostoskoreissa yhtä paljon31.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
S-ryhmän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kotimaisuus painaa suomalaisten ostokoreissa erityisesti arjen perustuotteita valitessa. Kyselyyn vastanneen yli 3400 suomalaisen mukaan kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri erityisesti ostettaessa jauhelihaa (67 %), siipikarjanlihaa (66 %), leipää (65 %) ja maitoa (65 %). Vähiten kotimaisuus painaa kasviproteiinituotteita (9 %) ja kasvipohjaisia välipaloja (9 %) valittaessa.
S-ryhmän asiakasmäärät kasvoivat ja liiketulos vahvistui28.8.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
S-ryhmän tammi–kesäkuun liiketulos (FAS) oli 162 miljoona euroa ja liikevaihto (FAS) lähes 8,1 miljardia euroa. Kehityksen vetureita olivat liikennekauppa, marketkauppa ja vahvasti kasvavat verkkokaupat. Voimakkaat investoinnit kotimaahan jatkuivat, ja asiakasomistajille maksettiin bonuksia ennätysmäärä, 237 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme