Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
26.11.2024 09:00:00 EET | SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta | Tiedote
Luontovaikutukset puhuttivat, kun maailman maat kokoontuivat vastikään YK:n luontokokoukseen neuvottelemaan luontotavoitteista ja seurannasta. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia.
S-ryhmä ja ruokatalo Saarioinen avasivat Kotimaista-sarjan valmisruokatuotteiden reseptiikkaa tutkijoille. Kun vertaillaan kinkkukiusausta, kirjolohikiusausta ja kirjolohikeittoa, erot luontovaikutuksissa tuotteiden välillä olivat pieniä. Keiton luontojalanjälki on noin 30 prosenttia kiusauksia pienempi, ja yksi keskeinen vaikuttava tekijä on keiton nestepitoisuus. Kiusausten luontojalanjälki oli miltei samalla tasolla, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat pääproteiinilähteistä. Sekä kirjolohen että porsaan lihan luontojalanjälkeen vaikuttavat muun muassa rehujen viljelyn aiheuttama maankäyttö.
”Selvitys toi meille arvokkaita jatkokehitysideoita. Selvitämme nyt järvikalan hyödyntämisen vaikutuksia ja laskimme myös kasvipohjaiselle valmisruokatuotteelle luontojalanjäljen, jonka luontovaikutus olisi pienempi. Kestävämpiä ruokatuotteita ei voi tehdä vain hiili- tai luontojalanjälki tavoitteena, sillä ruoan valinnassa maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä”, pohtii tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi S-ryhmän marketkaupasta.
Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.
”Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole itsestään selvää, mutta se on luontojalanjäljen laskennan kannalta kriittistä”, korostaa Jyväskylän yliopiston tutkija Maiju Peura.
”Tuotekohtaisen luontojalanjäljen laskenta on tärkeä ponnistus, koska sen avulla pystytään kehittämään tarkempia keinoja ruokatuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseen. Laskemme parhaillaan S-ryhmän luontojalanjälkeä kilogrammojen mukaan, kun aiemmin olemme esittäneet luontovaikutukset talouskirjanpidon pohjalta”, kertoo Peura.
Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen?
Tuotteen ilmastopäästöt tai CO2-luku on jo monelle tuttu tapa esittää ympäristövaikutuksia. Yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen laskenta vaatii tarkkaa tietoa raaka-aineiden suhteista ja niiden alkuperästä. Luontojalanjälkimittari esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen myös ilmastovaikutukset.
”Uskomme, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhdenmukainen tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Haluamme osaltamme olla aktiivisesti vauhdittamassa tätä kehitystä, mutta muutokseen tarvitaan koko ketjua yhteistyöhön”, pohtii vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
”Osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme tukea tieteellistä tutkimusta. Olemme mukana luontojalanjälkihankkeen lisäksi myös mahdollistamassa kansainvälisestikin huomiota herättänyttä ruokatutkimusta poikkeuksellisen laajalla ostotietojen aineistolla”, sanoo Elomaa.
Luontojalanjälki kartoittaa ilmastopäästöt sekä vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
- S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää erilaisia tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
- Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
- S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
- Kotimaista-valmisruokatuotesarjan luontojalan laskennassa huomioitiin maankäyttö ja ilmastovaikutukset. Raaka-aineiden luontohaittakertoimet perustuvat kansainvälisiin tietokantoihin ja tutkimuksiin.
Lisätietoja:
Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, SOK, nina.elomaa(at)sok.fi
Maiju Peura, tutkija, Jyväskylän yliopisto, maiju.h.peura(at)jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
SOK:n viestintä
SOK:n viestintä tarjoaa median edustajille ajankohtaista tietoa S-ryhmästä. Viestintämme palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
S-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä. S-ryhmän muodostavat 19 alueosuuskauppaa, SOK sekä niiden tytäryhtiöt.
Tarjoamme arjen palveluita päivittäis- ja käyttötavarakaupassa, hotelleissa & ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä ja oman pankkimme kautta.
Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on noin 40 000. Toimimme tinkimättömästi yhdenvertaisuutta edistäen sekä luonnonvaroja kunnioittaen, ja olemme Suomen suurin kotimaisen ja lähiruoan myyjä. Verojalanjälkemme on lähes 1,9 miljardia euroa, ja investoimme Suomeen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.
#parempipaikkaelää
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
Virpojien viikko kiihdyttää kauppaa – askartelutarvikkeiden myynti pomppaa ja suklaamunia ostetaan miljoonia18.3.2026 08:02:00 EET | Tiedote
S-ryhmän myyntidatan valossa virpomisperinne on voimissaan: askartelutarvikkeiden ja pääsiäismakeisten myynti kasvaa selkeästi palmusunnuntaita edeltävällä viikolla. Viime vuonna askartelutarvikkeita myytiin palmusunnuntain alla S-ryhmän ruokakaupoista lähes 100 000 kappaletta, pääsiäisen makeispusseja yli 300 000 kappaletta ja suklaamunia yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Myös monen virpojan vitsa on kaupasta hankittu.
Pohjoismaista designia ja kansainvälistä tyylikkyyttä – Uudistettu Radisson Blu Royal Helsinki avautuu17.3.2026 08:30:26 EET | Tiedote
Radisson Blu Royal Hotel avaa ovensa uudistettuna 17.3. Helsingissä. Hotellin skandinaavisen tyylikkäät tilat, harkitut yksityiskohdat ja vieraanvarainen palvelu vastaavat kansainvälisten kokous- ja liikematkustajien vaatimuksiin – ja tarjoaa samalla helsinkiläisille ja vapaa-ajan matkailijoille ylellisen tilan levähtää ja viipyä.
Kaupan noutoruokaa uudelleenkäytettäviin rasioihin –pääkaupunkiseudulla käynnissä ainutlaatuinen kokeilu10.3.2026 11:05:00 EET | Tiedote
K-ryhmä ja S-ryhmä sekä 9 muuta yritystä testaavat yhteistyössä kevään aikana uudelleenkäytettäviä, pantillisia noutoruokarasioita ja niiden palautusjärjestelmää. Pilotin aikana asiakkaalla on neljässä myymälässä mahdollisuus valita take away -ruualle uudelleenkäytettävä rasia kertakäyttöisen sijasta. Kiertis-kokeilun taustalla on EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR), jonka yksi tavoite on edistää pakkausten uudelleenkäyttöä.
Elli Siltala SOK:n uudeksi mediajohtajaksi23.2.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Elli Siltala on nimitetty SOK:n mediajohtajaksi (CMO) ja SOK:n konsernijohtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään toukokuussa 2026.
ABC:n vuoden mittainen pikakassatesti paljasti muutoksen suomalaisten ostamisessa – yli 30 liikennemyymälään tulee pikakassat tänä vuonna18.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Pikakassat ovat Suomessa jo tuttu näky kaupoissa, mutta miten suomalaiset käyttävät niitä liikenneasemilla? ABC:n testijakson perusteella pikakassat helpottavat asiakkaita löytämään ja räätälöimään itselleen sopivampia tuotteita ja annoksia. Onnistuneen kokeilun pohjalta yli 30 ABC-asemalle tulee pikakassat vuoden aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme