Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
Luontovaikutukset puhuttivat, kun maailman maat kokoontuivat vastikään YK:n luontokokoukseen neuvottelemaan luontotavoitteista ja seurannasta. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia.
S-ryhmä ja ruokatalo Saarioinen avasivat Kotimaista-sarjan valmisruokatuotteiden reseptiikkaa tutkijoille. Kun vertaillaan kinkkukiusausta, kirjolohikiusausta ja kirjolohikeittoa, erot luontovaikutuksissa tuotteiden välillä olivat pieniä. Keiton luontojalanjälki on noin 30 prosenttia kiusauksia pienempi, ja yksi keskeinen vaikuttava tekijä on keiton nestepitoisuus. Kiusausten luontojalanjälki oli miltei samalla tasolla, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat pääproteiinilähteistä. Sekä kirjolohen että porsaan lihan luontojalanjälkeen vaikuttavat muun muassa rehujen viljelyn aiheuttama maankäyttö.
”Selvitys toi meille arvokkaita jatkokehitysideoita. Selvitämme nyt järvikalan hyödyntämisen vaikutuksia ja laskimme myös kasvipohjaiselle valmisruokatuotteelle luontojalanjäljen, jonka luontovaikutus olisi pienempi. Kestävämpiä ruokatuotteita ei voi tehdä vain hiili- tai luontojalanjälki tavoitteena, sillä ruoan valinnassa maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä”, pohtii tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi S-ryhmän marketkaupasta.
Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.
”Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole itsestään selvää, mutta se on luontojalanjäljen laskennan kannalta kriittistä”, korostaa Jyväskylän yliopiston tutkija Maiju Peura.
”Tuotekohtaisen luontojalanjäljen laskenta on tärkeä ponnistus, koska sen avulla pystytään kehittämään tarkempia keinoja ruokatuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseen. Laskemme parhaillaan S-ryhmän luontojalanjälkeä kilogrammojen mukaan, kun aiemmin olemme esittäneet luontovaikutukset talouskirjanpidon pohjalta”, kertoo Peura.
Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen?
Tuotteen ilmastopäästöt tai CO2-luku on jo monelle tuttu tapa esittää ympäristövaikutuksia. Yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen laskenta vaatii tarkkaa tietoa raaka-aineiden suhteista ja niiden alkuperästä. Luontojalanjälkimittari esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen myös ilmastovaikutukset.
”Uskomme, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhdenmukainen tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Haluamme osaltamme olla aktiivisesti vauhdittamassa tätä kehitystä, mutta muutokseen tarvitaan koko ketjua yhteistyöhön”, pohtii vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
”Osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme tukea tieteellistä tutkimusta. Olemme mukana luontojalanjälkihankkeen lisäksi myös mahdollistamassa kansainvälisestikin huomiota herättänyttä ruokatutkimusta poikkeuksellisen laajalla ostotietojen aineistolla”, sanoo Elomaa.
Luontojalanjälki kartoittaa ilmastopäästöt sekä vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
- S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää erilaisia tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
- Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
- S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
- Kotimaista-valmisruokatuotesarjan luontojalan laskennassa huomioitiin maankäyttö ja ilmastovaikutukset. Raaka-aineiden luontohaittakertoimet perustuvat kansainvälisiin tietokantoihin ja tutkimuksiin.
Lisätietoja:
Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, SOK, nina.elomaa(at)sok.fi
Maiju Peura, tutkija, Jyväskylän yliopisto, maiju.h.peura(at)jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
SOK:n viestintä
SOK:n viestintä tarjoaa median edustajille ajankohtaista tietoa S-ryhmästä. Viestintämme palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
S-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä. S-ryhmän muodostavat 19 alueosuuskauppaa, SOK sekä niiden tytäryhtiöt.
Tarjoamme arjen palveluita päivittäis- ja käyttötavarakaupassa, hotelleissa & ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä ja oman pankkimme kautta.
Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on noin 40 000. Toimimme tinkimättömästi yhdenvertaisuutta edistäen sekä luonnonvaroja kunnioittaen, ja olemme Suomen suurin kotimaisen ja lähiruoan myyjä. Verojalanjälkemme on lähes 1,9 miljardia euroa, ja investoimme Suomeen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.
#parempipaikkaelää
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
Nyt se on selvitetty: Näitä joululauluja suomalaiset kuuntelevat autossa mieluiten – ja näiden kohdalla radio menee kiinni saman tien22.12.2025 10:01:27 EET | Tiedote
ABC-ketjun suomalaisille teettämän kyselyn mukaan autoissa kuunnellaan mielellään raskasta joulumusiikkia sekä perinteisiä joululauluja. Sen sijaan yksi laulu nousi selväksi inhokiksi. Kyselyssä vastaajat saivat täysin vapaasti nimetä haluamansa joululaulun.
Tapaninpäivänä arki palaa ostoskoreihin – nuoret haluavat vaihtelua nopeammin22.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Jouluna suomalaisten pöydät notkuvat perinteisistä herkuista kuten laatikoista, kinkusta ja rosollista. Tapaninpäivä on kuitenkin käännekohta, jolloin moni alkaa kaivata uusia makuja ja rennompia tarjoiluja jouluklassikoiden rinnalle. Vaihtelunhalu näkyy selkeämmin erityisesti nuorempien ikäryhmien ostoskoreissa.
S-ryhmän ennuste: sunnuntai 21.12. on joulun alla Prismoissa rauhallisin ostospäivä18.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ruokakaupoissa odotetaan tänäkin vuonna vilskettä joulunaluspäivinä. Kaikkien ketjujen myymälät (Prisma, S-market, Sale, Alepa) palvelevat joulua edeltävinä päivinä laajoilla aukioloajoilla, ja monilla paikkakunnilla tarjolla on myös vuorokauden ympäri auki olevia vaihtoehtoja. Aiempien vuosien perusteella luodun ennusteen pohjalta astetta väljempi ostoshetki Prismassa joulun alla on sunnuntaina 21. joulukuuta.
ABC:n kysely: näin suomalaiset aikovat lähteä tien päälle autolla poikkeuksellisen pitkillä jouluvapailla18.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Tänä vuonna joulupyhät osuvat pitkälti arkipäiville ja monen suomalaisen odotetaan pitävän tavallista pidempiä joululomia. ABC:n teettämän yli 1300 vastaajan kyselyn mukaan tämä ei kuitenkaan tule näkymään kovin paljon joulun menoliikenteessä. Samalla selvisi kuinka usein suomalaiset pitävät taukoja joulun ajan liikenteessä, miten mahdollisiin ruuhkiin varaudutaan ja millaisissa paikoissa taukoja halutaan pitää.
Miljoona toimitusta takana – symppis-ruokarobotit kasvattavat kotiinkuljetuksen suosiota10.12.2025 07:45:00 EET | Tiedote
S-kaupat-palvelun ruokarobotit ovat kuljettaneet miljoona ruokatilausta vajaassa kolmessa vuodessa. Suosion kasvu on viimeisen vuoden aikana ollut huimaa: robokuljetusten osuus kaikista ruoan verkkokaupan tilauksista on peräti 20 prosenttia. Robottiyhtiö Starship Technologiesille operointi pohjoisessa on tarjonnut oppia talviolosuhteissa onnistumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme