Kasviksia useammin syövät käyttävät enemmän terveyspalveluja
Oulun yliopiston tutkimus paljastaa yhteyksiä elintapojen, elämäntilanteen ja terveyspalvelujen käytön välillä. Yllättäen enemmän terveyspalveluja käyttivät ne, jotka söivät useammin kasviksia. Terveyttä edistävien elintapojen yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön on tutkittu vasta vähän, vaikka tiedosta voisi olla apua palvelujen suunnitteluun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä suhteessa elintapoihin, kuten aamupalan syömiseen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötiheyteen, leivästä saadun kuidun määrään, ruokavalion rasvan laatuun, vapaa-ajan liikuntaharrastusten kuormittavuuteen, unen määrään, tupakointiin ja alkoholin käyttöön.
Aineisto koostui yli 5 600:sta Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvasta henkilöstä, joiden elintapoja ja terveyspalvelujen käyttöä selvitettiin kyselyllä vuonna 2012, tutkittavien ollessa 46-vuotiaita. Heiltä kysyttiin perusterveydenhuollon palvelujen käyntikertoja julkisessa terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa ja yksityisillä palveluntuottajilla kyselyä edeltävän vuoden ajalta. Taustatekijöistä selvitettiin muun muassa tutkittavien siviilisääty, koulutus ja työllisyystilanne.
Tutkimuksen mukaan naiset käyttivät terveyspalveluja miehiä enemmän. Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä ylipainoa. Koko elämän jatkunut tupakoimattomuus oli puolestaan yhteydessä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön.
Vaikka tutkimus osoitti naisten käyttävän huomattavasti useammin kasviksia verrattuna miehiin, oli kasvisten käyttötiheys yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön sukupuolesta riippumatta: sekä miehistä että naisista runsaasti terveyspalveluja käyttäneet söivät kasviksia keskimäärin useammin kuin vähän palveluja käyttäneet.
Päätutkijana toimineen ravitsemusterapeutin Saara Siltasalmen mukaan säännöllinen kasvisten käyttö voi olla seurausta terveyttä edistävien palvelujen käytöstä. ”Tulos voi viitata siihen, että motivaatiota elintapamuutoksiin saattaa syntyä vasta sairauksien riskitekijöiden konkretisoituessa vastaanotolla”, Siltasalmi pohtii.
Tutkimuksessa ei eroteltu ennaltaehkäisevien ja sairaudenhoidollisten palvelujen käyttöä. Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että terveellisiä elintapoja noudattavat hyödyntävät enemmän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.
Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttöön
Myös tutkittavien elämäntilanne vaikutti terveyspalvelujen käyttöön. Naimattomat, eronneet ja lesket käyttivät terveyspalveluja todennäköisemmin runsaasti verrattuna parisuhteessa eläviin. Koulutustasolla ei havaittu olevan yhteyttä palvelujen käyttöön, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyttivät palveluja selvästi muita enemmän.
”On huomattava, että terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon ja yksityisille palveluntuottajille hakeutumiseen vaikuttaa esimerkiksi työllisyystilanne. Työterveyshuollossa voi painottua enemmän ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen käyttö kuin julkisella puolella”, pohtii tutkimusta johtanut Marjukka Nurkkala.
Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna terveyspalvelujen suunnittelussa. ”Tehokkaasti ja oikea-aikaisesti kohdennetuilla toimilla, kuten elintapojen ja ruokavalion tarkastelulla, voidaan parantaa väestön terveyttä ja tuottaa säästöjä, kun kallista hoitoa vaativia sairauksia tai sairauskohtauksia saadaan ennaltaehkäistyä tai sairastumisajankohtaa myöhäistettyä”, Siltasalmi painottaa.
Tutkimus toteutettiin osana SEPAS-hanketta, jossa selvitettiin vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannuksia yhteiskunnalle. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja siinä olivat mukana Oulun yliopiston lisäksi ODL Liikuntaklinikka, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutkimustulokset julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden numerossa 4/2024.
Tutkimusjulkaisu: Siltasalmi, S., Kähkönen, K., Leinonen, A.-M., Korpelainen, R., & Nurkkala, M. (2024). Elintapojen yhteys keski-ikäisten suomalaisten terveyspalvelujen käyttöön. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(4). https://doi.org/10.23990/sa.124676
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Marjukka Nurkkala, Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka, marjukka.nurkkala@odl.fi, p. 044 5040833
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto luopuu X:stä – painotus muihin sosiaalisen median kanaviin14.1.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto lopettaa yliopistotason viestinnän X-palvelussa. Päätös koskee yliopiston päätason tiliä (@UniOulu) ja yliopiston viestinnän tuottamaa sisältöä. Ohjaus X-kanavalle poistuu yliopiston Oulu.fi-verkkosivulta sekä esimerkiksi yliopiston sidosryhmäuutiskirjeistä.
Entä jos pimeys olisikin voimavara? – Art of Darkness -hanke tutkii pimeyden roolia osana Euroopan kulttuuriperintökohteita. Tervetuloa avajaistapahtumaan 15.1. Oulun yliopistolle13.1.2025 12:03:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 alussa käynnistyy Horisontti Eurooppa -rahoitteinen tutkimushanke Art of Darkness as Cultural Heritage of Urban Landscape, jonka tavoitteena on löytää pimeys uudelleen kaupunkimaisemien ja kulttuuriperintökohteiden arvokkaana kulttuurisena, esteettisenä ja ekologisena voimavarana.
Kahdelle 6G-professorille merkittävä IEEE Fellow -arvonimi13.1.2025 06:57:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston professorit Aarno Pärssinen ja Mika Ylianttila ovat saaneet merkittävän kansainvälisen huomionosoituksen. Maailman johtava teknologiaa edistävä ammatillinen järjestö IEEE on myöntänyt heille IEEE Fellow -arvonimen. Se myönnetään henkilöille, joilla on erityisen merkittäviä ansioita teknologian kehittämisessä maailmanlaajuisesti. Sekä Pärssinen että Ylianttila työskentelevät Suomen Akatemian 6G-lippulaivaohjelmassa.
Two Finnish 6G professors awarded prestigious IEEE Fellow honour13.1.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Professors Aarno Pärssinen and Mika Ylianttila from the University of Oulu have received significant international recognition. The world's leading professional organization for advancing technology, IEEE, has awarded them the title of IEEE Fellow. It is awarded to individuals who have made particularly significant contributions to the development of technology worldwide. Both Pärssinen and Ylianttila work on the 6G Flagship program.
Oulun yliopistolle 13,3 miljoonaa euroa tutkimuksen profiloimiseen – aiheina turvallisuus, terveys ja luonnon monimuotoisuus10.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi vuosille 2025–2030.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme