Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana

Jaa

Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. 

Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12.

Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä:

”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.”

Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun


1) Venäjä-pakotteet tulee pitää voimassa, kunnes vastuukysymykset on ratkottu riittävän kattavasti eli todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Ilmassa ei ole mitään merkkiä siitä, miksi pakotteet olisivat höllentymässä – päinvastoin. EU valmistelee parhaillaan viidettätoista pakotepakettia. Myös pakotteiden kiertoon tulee puuttua entistä tiukemmin esimerkiksi lopputarkastuksin kolmansissa maissa.

EU:n geopoliittista valta-asemaa ei kasvata pakotepäätösten tekeminen konsensusperiaatteella. Uskottavuutemme kannalta tulisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.

2) Mahdollisen tulitauko- tai rauhansopimuksen lähtökohtana on aina oltava oikeudenmukaisuus Ukrainan näkökulmasta 

Aidon sopimisen edellytyksenä ovat riittävät turvatakuut. Matka pitkän aikavälin pysyvään ratkaisuun on haastava: mihin rajat asetetaan ja miten sovitaan Venäjän korvausvastuista. Kaikki rauhanprosessin askeleet on joka tapauksessa otettava siten, että Ukrainan näkökulmat tulevat kokonaisvaltaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioiduiksi.

 3) Eurooppalaista puolustusteollisuutta on vahvistettava

EU:n omaa puolustusta on vahvistettava eurooppalaisessa yhteistyössä ja EU-rahoitusohjelmia vastaavasti kehittäen. Tämä on välttämätöntä myös Ukrainan riittävän aseistuksen tukemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.

4) Ukrainaa on autettava integroitumaan länteen ja EU-jäseneksi EU:n laajenemissuunnitelman ja jäsenyysehtojen mukaisesti

Tätä varten tarvitaan riittävät rahoitusratkaisut, jotka tulee olla sidottuja Ukrainan reformitoimiin jäsenehtojen täyttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi.

5) Ukrainan länsi-integraatioon tarvitaan EU:lta jälleenrakennussuunnitelma ja sen määrätietoinen toimeenpano  

Tällä hetkellä monet Ukrainan jälleenrakentamisen aktiivisimmat toimijat tulevat Euroopan ulkopuolelta: Turkista, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Euroopan tulee nyt organisoitua määrätietoisesti ja ripeästi, jotta Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan kestävästi ja vastuullisesti – eurooppalaista osaamista hyödyntäen, EU-standardeihin tukeutuen ja tulevaa EU-jäsenyyttä edistäen.

Uuden komission tulisi viipymättä laatia EU:n Ukraina-jälleenrakennussuunnitelma, jonka puolesta EK on vedonnut jo aiemmin ja jota myös Euroopan parlamentti on pyytänyt päätöslauselmassaan heinäkuussa 2024.

Aihe oli esillä 2.12. järjestetyssä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumin kokouksessa, jonka organisaattori EK on ollut kahden ja puolen vuoden ajan. Kaikille toimijoille avoimen kansallisen foorumin tarkoituksena on
a) vahvistaa elinkeinoelämän, hallinnon, rahoittajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistä Ukraina-tilannekuvaa
b) edistää suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
c) toimeenpanna Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyössä valmistelemaa Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097
Johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Kuntaranking 2025:  Seinäjoki, Rauma ja Tampere ovat Suomen parhaat alueet yritystoiminnalle12.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yri

Komissio tarttumassa sääntelytaakkaan – EK:lta viisi ehdotusta sääntelyn sujuvoittamiseksi10.2.2025 15:22:02 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo uudelta EU-komissiolta kunnianhimoista otetta sääntelyn sujuvoittamiseen. EK ehdottaa julkaisussaan ”Kilpailukykyä Eurooppaan paremmalla regulaatiolla – EK:n keinoja EU:n säädöskehikon perkaamiseen ja sujuvaan sääntelyyn” komission asialistalle viittä kokonaisuutta, jossa sääntelyn sujuvoittamista voidaan tehdä lainsäädännön ydintavoitteista peruuttamatta.

KUTSU 13.2.: Vihreissä investoinneissa uusi vaihe: ratkeaako 2030-luvun energiasiirtymä nyt?10.2.2025 08:25:00 EET | Kutsu

to 13.2. klo 12 – 12.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Vihreiden investointien seurannassa ollaan kiinnostavassa välietapissa. EK:n dataikkunan uudet luvut osoittavat, että vuodesta 2025 on tulossa merkittävä, lähivuosien etenemiselle suuntaa näyttävä vuosi. Varhaisen vaiheen hankeaikomusten suuri volyymiarvio jatkaa nousuaan. Kuitenkin vielä mielenkiintoisempaa on nyt katsoa niitä tunnuslukuja, jotka kertovat energia- ja teollisuushankkeiden siirtymisestä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Tässä suhteessa tulossa on ennätysvuosi: arvioimme, että lähes 8,5 miljardin euron hankkeet ovat tänä vuonna valmistumassa eli siirtymässä jo rakentamisvaiheesta tuotantoon. Kansantaloudellinen vaikutus on siis huomattava. Tervetuloa kuulemaa tarkemmin: mitkä hankkeet etenevät nyt parhaiten, miten ne sijoittuvat eri maakuntiin, saadaanko energiantuotanto ja sen teollinen kysyntä tasapainoon? Lisäksi kuullaan viimeisin tieto siitä, miten Orpon hallituksen suuri reformi, investointiluvituksen uudi

Elinkeinoelämän EU-tavoitteet 2025: Talouden kasvukäänne on Euroopan kohtalonkysymys7.2.2025 11:00:00 EET | Tiedote

EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan. Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren: ”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.” ”Investoinnit uusiin, tuotta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye