RehuX Oy on kolminkertaistanut tuotantonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana – apuna maaseuturahoitus

RehuX Oy tekee lähellä tuotetuista raaka-aineista erilaisia rehuja – pääasiassa Varsinais-Suomessa kasvaville kanoille, sioille ja naudoille. Yrityksen toimitusjohtaja Thomas Fagerholm kertoo, että nyt he rakentavat uutta tuotantolinjaa ja tuotevarastoa Tarvasjoelle. Hankkeen kokonaiskustannus on yli kaksi miljoonaa euroa.

Kyseessä on jo neljäs investointihanke, johon on myönnetty maaseuturahoitusta. Ensimmäisessä hankkeessa rehutehtaaseen tehtiin esiseoslinja, toisessa viitisenkymmentä siiloa ja kolmannessa autovaaka ja lisää siiloja.

– Tuista on ollut meille hyötyä. Niiden avittamana olemme saaneet firman kasvamaan ja kehittymään, Fagerholm kiittelee.

Kymmenen vuotta sitten RehuXilla oli yksi tuotantolinja, kymmenen työntekijää ja sata sopimustuottajaa, joilta he ostivat 10 miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Silloin firman liikevaihto oli 10 miljoonan euron luokkaa. Rohkeiden investointien myötä moni luku on kolminkertaistunut. Nyt heille rakentuu jo kolmas tuotantolinja, sopimusviljelijöitä on 300 ja viljaa tulee tehtaalle 30 miljoonaa kiloa. Liikevaihto on noussut 30 miljoonaan euroon.

Samalla kun RehuXin tuotanto on kasvanut, maaseudun elinkeinotoiminta ja työllisyys ovat kasvaneet. RehuXin oma henkilöstömäärä on tuplaantunut ja lisäksi investoinneista hyötyvät kaikki ne viljelijät, jotka toimittavat viljaa tehtaalle. Investoinnit ovat myös kasvattaneet rehujen kotimaisuusastetta. Ja ympäristökin kiittää, kun Varsinais-Suomen eläimet saavat lähiruokaa oman maakunnan pelloilta.

Turvaa, rohkeutta ja nopeutta

Fagerholmin mukaan tuet ovat tuoneet heille turvaa, rohkeutta ja nopeutta.

– Investointi on aina hyppy tuntemattomaan. Tällaisessa paikallisessa yrityksessä kukaan muu ei tuo taloon rahaa tai kanna riskejä, joten tukijärjestelmä on ollut meille suureksi avuksi.

Hän kannustaa muitakin yrittäjiä hyödyntämään maaseuturahoitusta ja antaa kollegoille tukihakuun pari vinkkiä:

– Kannattaa ottaa rahoittavan tahon yritysasiantuntijat mukaan keskusteluihin jo heti alusta alkaen. Ja jos oma aika ei riitä hankkeen pyörittämiseen, siihen voi palkata ulkopuolista apua.

Työtä, toimeentuloa ja kasvun edellytyksiä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kertoo, että maaseudun yritystukien avulla halutaan luoda maaseudulle työtä, toimeentuloa ja kasvun edellytyksiä.

Viimeisen vuoden aikana ELY-keskus on myöntänyt 64 yritystukea, joiden yhteen laskettu tukisumma on vähän yli viisi miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet ovat kokonaiskustannuksiltaan kaksi miljoonaa euroa.

Noin 70 % hakemuksista on ollut tukikelpoisia

EU:n maaseuturahoitusta voidaan myöntää vain tukikelpoiselle maaseutualueelle. Varsinais-Suomi on lähes kokonaan maaseutua – vain Turun ja Salon seuduilla on pieniä alueita, jotka ovat maaseuturahoituksen ulkopuolella. Maaseuturahoitukseen vaikuttaa lisäksi maaseutuluokitus ja yrityksen koko. Investointien tukiprosentti vaihtelee 15 ja 40 prosentin välillä. Yritystoiminnan kehittämishankkeissa tuki on aina 50 prosenttia.

Hilkka Halla kertoo, että noin 30 prosenttia saapuneista yritystukihakemuksista joudutaan hylkäämään.

– Tuki ei ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan saapuneet hakemukset pisteytetään ja tukea voidaan myöntää, jos hanke ylittää vaadittavat kriteerit.

Yleisimpiä syitä hylkäämiseen on puutteellinen hakemus tai puuttuva omarahoitus. Lisäksi tulee varmistaa, että hankkeen toteuttamiseen on tarvittavat luvat eikä se vääristä kilpailua.

ELY-keskuksen lisäksi maaseudun yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät.