Melkein puolet 75–89-vuotiaista käyttää internetiä useita kertoja päivässä
Vanhimmissa ikäluokissa internetin käyttö yleistyy jatkuvasti: nyt jo 64 prosenttia 75–89-vuotiaista käyttääinternetiä. Samalla lähes joka kolmannelle internet on kuitenkin vielä vieras.
Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona julkaistusta Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2024 -tilastosta.
Iäkkäimmillä internetin käytössä on havaittavissa selkeä sukupuolten välinen ero. 70 prosenttia 75–89-vuotiaista miehistä ja 60 prosenttia naisista oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nuoremmissa ikäryhmissä vastaavaa sukupuolten välistä eroa ei ole.
”Vanhimmalla ikäluokalla internetin käytön yleistyminen on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2019 vain 41 prosenttia 75–89-vuotiaista käytti internetiä ja vuonna 2020 jo yli puolet. Vuonna 2022 ainoastaan joka viides ikäluokkaan kuuluva käytti internetiä useita kertoja päivässä, mutta vuonna 2024 heitä olo jo lähes puolet”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.
”Miesten ja naisten välinen ero internetin käytössä ei sen sijaan toistaiseksi näytä kaventuneen tässä ikäryhmässä.”
”Yli puolet vanhimmasta ikäryhmästä käyttää internetiä pankkiasioihin, ja lähes puolet on lukenut uutissivustoja viimeisein kolmen kuukauden aikana. Useampi kuin joka kolmas on hakenut tarvitsemiaan tietoja esimerkiksi verotuksesta, eläkkeestä tai terveydenhoidosta”, Hanifi luettelee.
Sähköisten terveyspalveluiden käytössä vanhimmat ikäluokat eroavat selvästi nuoremmista. Osittain tämä selittyy sillä, että ikäihmiset myös tarvitsevat palveluita enemmän. Myös verkon terveyspalveluiden käytössä on eroa sukupuolten välillä, mutta tällä kertaa naisten hyväksi.
”55–74-vuotiaiden ikäryhmässä naisista neljä viidestä on etsinyt terveyteen liittyviä tietoja internetistä, kun saman ikäluokan miehistä näin on toiminut vain 60 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Perttu Melkas kertoo.
Ajan varaaminen lääkärille yleistyy eläkeikäisten keskuudessa nopeasti: vuonna 2020 verkon kautta ajanvarauksia teki joka kolmas 64–89-vuotiaista ja vuonna 2024 jo 42 prosenttia.
”Reseptin uusimisessa tai muiden vastaavien terveydenhuollon verkkopalveluiden käytössä kehitys on ollut samanlaista. 64–89-vuotiaissa näiden palveluiden käyttö nousi vuosina 2020–2024 35 prosentista 44 prosenttiin.”
Sen sijaan ikäihmisistä alle viidennes käytti internetiä verkko-ostoksiin, tilausvideopalveluihin tai musiikin lataukseen ja kuunteluun, kun koko väestössä osuus on 60–70 prosenttia.
Nuoremmat ikäluokat ovat ottaneet omakseen sekä verkko-opiskelun että tekoälyn
Verkko-opiskelun suosio lisääntyi koronapandemian aikana, ja suosio on säilynyt myös pandemian jälkeen. Suurin osa verkossa opiskelevista on luonnollisesti opiskelijoita, mutta verkkokoulutukset ovat arkea myös suurelle osalle koko työikäistä väestöä.
Yli 60 prosenttia 16–24-vuotiaista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana opiskellut verkossa suorittaakseen jonkin kurssin. 25–34-vuotiaissa lukema oli 40 prosenttia ja 35–54-vuotiaissa hieman yli 30 prosenttia. Naiset suorittavat verkkokursseja enemmän kuin miehet.
”Vielä vuonna 2019 alle puolet 16–24-vuotiaista oli suorittanut verkossa jonkin kurssin. Vuonna 2020 osuus oli jo 68 prosenttia, minkä jälkeen on ollut vain pientä vuosittaista vaihtelua”, Hanifi kertoo.
Vastaavilla ikäluokilla myös tekoäly on tullut osaksi arkea. Tekoälyä käyttäneiden osuus 16–24-vuotiaista oli lähes puolet ja 25–34-vuotiaista 38 prosenttia. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä tekoälyn käyttö oli sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse.
”Nuorimmat käyttävät tekoälyä ensisijaisesti opiskelun apuna ja työikäiset osana työntekoa. Tekoälyn käytössä on selvää vaihtelua sukupuolten välillä. Miehet hyödyntävät tekoälyä enemmän kuin naiset”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Rauli Kohvakka kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Perttu MelkasYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2511perttu.melkas@stat.fiRauli KohvakkaErikoistutkijaTilastokeskus
Puh:029 551 3448rauli.kohvakka@stat.fiRiitta HanifiTutkija
Puh:029 551 2946riitta.hanifi@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Peruskoulujen määrä jatkaa laskuaan: Vuonna 2024 mentiin jo alle 2000:n14.2.2025 08:03:12 EET | Tiedote
Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %.
Tammikuussa pantiin vireille eniten konkursseja sitten syksyn 199713.2.2025 08:02:28 EET | Tiedote
Tammikuussa 2025 pantiin vireille 381 konkurssia, mikä on 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuukausitasolla näin paljon konkursseja on ollut viimeksi vuoden 1997 lokakuussa.
Palveluiden vienti Yhdysvaltoihin kasvoi loppuvuonna lähes miljardilla12.2.2025 08:01:30 EET | Tiedote
Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli prosentin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaroiden viennin arvo väheni 5 %, 20,6 miljardiin euroon, kun taas palveluiden viennin arvo kasvoi 18 %. Palveluviennin arvo oli 10,4 miljardia euroa.
Työllisyys laskee, mutta johtajien määrä on kasvanut roimasti kahdessa vuodessa11.2.2025 07:51:16 EET | Tiedote
Työllisten määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut. Erityisesti työt ovat vähentyneet asiantuntijoilla ja erityisasiantuntijoilla. Johtajien luokassa työllisten määrä on kuitenkin kasvanut jopa yli 50 prosentilla eli 33 000:lla vuoden 2022 loppuun verrattuna.
Kutsu: Maahanmuuttajat Suomessa – Hybridiseminaari 14.2.10.2.2025 08:37:54 EET | Kutsu
Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Miten maahanmuutto on kehittynyt viime aikoina? Ketkä tulevat Suomeen ja mitä maahanmuuttajat täällä tekevät? Tulevatko he toimeen ja miten he voivat? Maahanmuutto kehittyy ilmiönä jatkuvasti. Pysyykö tieto muutoksen perässä? Seminaari tuo esille, mitä tilastotietoa maahanmuutosta tällä hetkellä on saatavilla ja mitä puutteita tietopohjassa on.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme