Tupakantumppi on Helsingin yleisin roska – roskatutkimuksessa eniten roskia löytyi asemilta

Roskalinjatutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa roskan lähteistä roskaantumista ehkäisevien toimenpiteiden ja kampanjoiden suunnittelun tueksi. Roskaantumista tutkittiin keräämällä roskat valituista kohteista. Kerätyt roskat lajiteltiin eri kategorioihin ja ne raportoitiin kappalemäärien mukaan.

Roskia kerättiin kymmenestä kohteesta asemilta ja puistoista

Roskalinjatutkimuksella kerättiin niin sanottua nolladataa, johon tulevien vuosien tutkimustuloksia voidaan verrata. Kymmenen kohdetta valittiin kattavasti koko Helsingin alueelta. Kohteet olivat: Helsingin päärautatieasema, Herttoniemen ja Vuosaaren metroasemat, Kannelmäen, Malmin ja Pasilan asemat, sekä neljä puistoa: Alppipuisto, Alakivenpuisto, Kaarelanpuisto sekä Klaukkalanpuisto.

Näytteet kerättiin jokaisesta kohteesta kolmelta 100 metrin mittaiselta linjalta. Maasta poimittiin kaikki yli 2,5 cm kokoiset roskat, sisältäen muun muassa nuuskapussit, tupakantumpit ja tätä suuremmat roskat. Lajitellut roskat raportoitiin kappalemäärän mukaan.

Tupakkatuotteet ylivoimaisesti yleisin roska

Tupakantumppi ei ole vain Helsingin ja Suomen yleisin roska, vaan maailman yleisin roska. Luontoon päätyy pelkästään Suomessa miljardeja tumppeja vuosittain. Lisäksi muut tupakkatuotteet, kuten nuuskapussit, päätyvät luontoon yhä useammin.

Roskista tupakkatuotteita oli yli 80 prosenttia neljässä kohteessa. Myös muissa kohteissa niitä oli yli puolet roskista. Eniten niitä löytyi asemilta, esimerkiksi Herttoniemen metroasemalla tupakkatuotteita oli 89 prosenttia ja Pasilan asemalla 84 prosenttia kaikista roskista. 

”Osasimme odottaa, että tupakkatuotteita olisi paljon. Miltei 90 prosentin osuus kuitenkin yllätti. Moni ei vieläkään ajattele tumppia vahingollisena muoviroskana, jotka sadevesikaivojen kautta päätyvät usein mereen ja sisältävät lukuisia eliöille haitallisia aineita. Roskaantumista estäviä toimenpiteitä kuten asenteisiin vaikuttamista tiedottamisen avulla ja puhtaanapidon tehostamista on siis vielä tehtävänä”, tiivistää roskaantumisen hillinnän koordinaattori Laura Kotilainen Helsingin kaupungilta.

Helsingissä puututaan roskaantumiseen monin eri keinoin 

Helsingin kaupunki toteuttaa ja valvoo omalta osaltaan jätelain ja ympäristönsuojelulain toteutumista, tukee siivoustalkoiden järjestämistä ja on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristönsuojeluohjelmissa. 

Roskalinjatutkimus liittyy Helsingin kaupungin roskaantumista ehkäisevään työhön, jota tehdään muun muassa Itämerihaasteessa, Baltiplastissa ja Roskaantumisen hillinnän
toimenpideohjelmassa. Roskalinjatutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa roskan lähteistä roskaantumista ehkäisevien toimenpiteiden ja kampanjoiden suunnittelun tueksi.

Helsingin kaupungin tilaaman tutkimuksen teki Ramboll Finland Oy.