Tutkimus: Luonnonsuojelu nostaa asuinkiinteistöjen arvoa Natura-alueiden lähellä.
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Natura 2000 -suojelu näkyy kiinteistöjen myyntihinnoissa. Suojelu laski maapohjan arvoa, mutta virkistysmahdollisuuksien parantuminen puolestaan nosti asuinkiinteistöjen arvoa. Tutkijat korostavat tulonjakovaikutusten huomioimista osana ympäristöpolitiikan suunnittelua.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen koko maan kattavaa kauppahintadataa kolmen vuosikymmenen ajalta. Tavoitteena oli tutkia luonnonsuojelun kustannuksia, hyötyjä ja tulonjakovaikutuksia kiinteistöjen arvojen muutosten kautta. Tilastollisessa analyysissä verrattiin kiinteistöjen myyntihintoja ennen ja jälkeen suojelupäätöksen vertaamalla suojelualueita ympäröivien alueiden hintakehitykseen.
Tulosten mukaan metsä- ja maatalousmaan arvo aleni Natura-alueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä johtuen suojeluun liittyvistä käyttörajoituksista. Toisaalta suojelu nosti pientalo- ja mökkikiinteistöjen arvoa Natura-alueiden sisällä ja niiden välittömässä läheisyydessä, sillä suojeltu luonto paransi alueen viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Rakentamattomien tonttien hinnat taas laskivat suojelualueilla, mutta nousivat niiden läheisyydessä.
– Natura 2000 -verkosto on tärkeä osa Suomen luonnon suojelua, mutta siihen liittyi myös voimakkaita vastareaktioita maanomistajien taholta. Tutkimuksemme mukaan suojelun taloudelliset hyödyt ylittivät kustannukset, mutta vastareaktiot selittyvät osin verkoston tulonjakovaikutuksilla. Tämä korostaa oikeudenmukaisuuden huomioimista osana ympäristöpolitiikan suunnittelua, kertoo ympäristötaloustieteen professori Lassi Ahlvik maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista, ja tästä osuudesta tiukasti kolmannes, mukaan lukien kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät. Historiallisesti suojelu on keskittynyt Pohjois-Suomeen, ja myös uudet ehdotetut kriteerit vanhojen metsien suojeluun kohdentavat suojelun pohjoiseen.
– Tulostemme perusteella suojelua tulisi lisätä myös Etelä-Suomessa, jossa sen tuottama hyöty näkyy konkreettisesti asuinkiinteistöjen arvoissa. Luonnonsuojelu aiheuttaa kustannuksia maanomistajille, joten tulonmenetysten kompensoiminen on tärkeää suojelun hyväksyttävyyden kannalta. Vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun, kuten Natura 2000 -verkoston jälkeen luodun Metso-ohjelman skaalaaminen ja kehittäminen tarjoaisi hyvät mahdollisuudet tähän, sanoo Ahlvik.
Tällä hetkellä Suomessa käsitellään kansallisia vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelukriteereitä, Suomen kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja ennallistamisasetuksen velvoittamaa ennallistamissuunnitelmaa.
– Kustannusten lisäksi myös suojelun taloudelliset hyödyt tulisi tunnistaa. Ekologisen ja taloudellisen analyysin yhdistäminen on avainasemassa, jotta suojeluun käytetyllä rahalla saavutetaan mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus luontoon ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan, toteaa Ahlvik.
Alkuperäinen artikkeli:
Ahlvik, Lassi & van Kooten Sebastiaan: Distributional impacts of conservation on land prices. Land Economics Nov 2024, 062723-0057R; DOI: 10.3368/le.101.2.062723-0057R
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassi Ahlvik
apulaisprofessori
Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
lassi.ahlvik@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme