Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen
EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin.
On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027.
Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat.
Erityisesti tieliikenteessä on huomioitava, ettei päästöihin saa kohdistua moninkertaisia maksuja. Kun tieliikenteen päästökauppa käynnistyy 2027, on luovuttava polttoaineen kansallisesta CO2-verosta tai alennettava sitä päästökauppakustannusta vastaavasti.
Liikennekustannusten nousu heijastuu laajasti koko talouteen, ulkomaankaupan rinnalla kotimarkkinayrityksiin ja matkailuun. Samoin kustannusnousu vaikuttaa kotitalouksien työssäkäyntiin, palvelujen käyttöön sekä ostovoimaan kaiken kaikkiaan.
Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire
Merkittäviä myönteisiä mahdollisuuksia liittyy siihen, että päästökauppatuloja palautetaan jäsenvaltioille. Suomen valtio tulee saamaan satojen miljoonien eurojen lisätulot joka vuosi. Tieliikenteestä tulee valtiolle päästökauppatuloja vuosittain noin 300 miljoonaa euroa, lentoliikenteestä 45 miljoonaa euroa ja meriliikenteestä arvioilta 100 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan teollisuuden päästökauppa (EU ETS), nousevat Suomelle palautettavat tulot arviolta 1,2 miljardin euron tasolle vuonna 2027.
EU antaa jäsenmaille varsin vapaat kädet varojen käyttöön – kunhan niillä edistetään yhteiskunnan vihreää siirtymää. Riskinä on, että päästökauppatulot päädytään käyttämään sekalaisella tavalla valtionbudjetin tilkkeeksi. Sitä emme Suomelle halua, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:
”Nyt on varmistettava, että päästökauppatulot käytetään samaisen sektorin hyväksi, joka päästöoikeudet on myös maksanut. Siksi esitämme, että liikenteen päästökauppatulot kohdennetaan liikenteen energiasiirtymän vauhdittamiseen ja siihen liittyvien kustannusten alentamiseen tieliikenteessä, merellä ja satamissa sekä lentoliikenteessä. Käytännössä puhutaan esimerkiksi kestävien polttoaineiden tai vedyn tuotantoinfran kehittämisestä ja käyttöönoton tukemisesta.”
Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire, sillä päästökauppatuloja on jo alettu tilittää Suomen valtiolle.
”Kannustamme hallitusta käynnistämään pikaisella aikataululla valmistelun, jossa määritellään rahoituksen konkreettisemmasta toteutustavasta ja pelisäännöistä.”
Ilmastokäänteessä on pakko onnistua ja siihen on elinkeinoelämä sitoutunut, korostaa Haapasalo:
”Samalla on varmistettava, että yritysten kustannusrasitus ei nouse kohtuuttomaksi Suomen syrjäisen sijainnin, pitkien etäisyyksien tai kylmän talviajan vuoksi. Päästökaupan kustannusvaikutus on maantieteen tähden muutoinkin suhteellisesti suurempi kuin muissa EU-maissa. Ulkomaakaupan ohella on huomioitava niin matkailu kuin kansalaisten ostovoima”.
EK:n esimerkkejä liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseen:
Tieliikenteen päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- tukiin ja kannusteisiin, jotka liittyvät päästöttömien tai vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan
- lataus- ja tankkausinfran investointien tukemiseen
- ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen panostamalla väyläinfran ja liikenteen TKI-toimiin.
Meriliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- kestävien polttoaineidentuotantoon ja käyttöön niin, että kestävän polttoaineen hintaero pienenee verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen
- tukeen polttoaineen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja jakelemiseksi satamissa.
Lentoliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- kestävien lentopolttoaineen tuotannon ja käytön edistämiseen
- jakelu- ja latausinfran rakentamiseen lentoasemille
- uusien polttoainetoimittajien pääsyn helpottamiseen Suomen markkinoille
- vedyn käytön edistämiseen pidemmällä aikavälillä, kun kysyntää alkaa muodostua.
Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntijaTiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Investointitiedustelun etäjulkistus 17.1.2025 klo 1113.1.2025 12:23:30 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset etätiedotustilaisuudessa perjantaina 17.1.2024 klo 11. Miltä näyttää vuosi 2025 investointien näkökulmasta? Miten talouden kasvukäänteen viivästyminen vaikuttaa investointikehitykseen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2025 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Kyselyn tulokset esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkin Teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen saa ilmoittautumalla 16.1. mennessä: teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, p. 0400 284 764
Vaikea taloustilanne heijastuu kesätöiden määrään7.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
EK:n kesätyökyselyn perusteella ensi kesälle on odotettavissa noin 110 000 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa. Talouden yleinen epävarmuus näkyy myös tarjolle tulevien paikkojen määrässä, vaikka pientä kasvua viime vuoteen verrattuna onkin odotettavissa. Viime kesänä EK:n jäsenyritykset tarjosivat nuorille noin 108 000 työ- tai harjoittelupaikkaa.
Yrityskysely: Joka 10. maaseudun yritys varautuu lähikuukausina toiminnan loppumiseen2.1.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Pitkään jatkunut kysynnän heikentyminen sekä kustannusten ja korkojen nousu ovat vaikeuttaneet entisestään maaseudun yritysten lyhyen tähtäimen näkymiä. Joka kymmenes yritys on vaarassa ajautua konkurssiin tai toiminnan omaehtoiseen lopettamiseen talvikuukausien aikana. Myös vuoden 2025 kokonaisnäkymät ovat maaseudulla kaupunkialueita pessimistisemmät, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä. Maaseudun yritysten arvioissa on eroja sen perusteella, kuinka kaukana ne sijaitsevat kasvukeskuksista. Vuosi 2024 oli yrityksille vaikeampi kaupunkien liepeillä, kun taas näkymät alkavalle vuodelle ovat synkemmät ydinmaaseudulla. ”Yritysten vaikeudet koskettavat nyt yhä laajempaa yritysjoukkoa ja alueita maaseudulla. Vaikeudet ovat levinneet aallon lailla hieman jälkijättöisesti nyt myös ydinmaaseudulle, jossa yritysten ahdinko vasta syvenee, kun kaupunkialueilla toiminnan elpyminen on jo käynnistymässä”, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen. ”Myönteistä on se, että kas
Elinkeinoelämän luottamus heikkeni aavistuksen30.12.2024 08:00:20 EET | Tiedote
Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus heikkeni joulukuussa aavistuksen. Toimialojen välillä hajonta suurta.
EK:n Yrittäjävaltuuskunta nimitetty vuodelle 2025; puheenjohtajana jatkaa Anne Kangas27.12.2024 09:45:03 EET | Tiedote
Hoitokoti Päiväkummun omistajayrittäjä Anne Kangas jatkaa vuonna 2025 EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana. Valtuuskuntaan on nimitetty eri puolilta Suomea 100 eri toimialoja edustavaa yrittäjää, jotka toimivat EK:n taustavoimana vaikutettaessa niin työmarkkinauudistuksiin, elinkeinopolitiikkaan kuin pk-yritysten mittelstand-kasvuun. Tiedotteen lopussa valtuuskunnan uusi kokoonpano paikkakunnittain. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus EK:n jäsenistöstä on 96 prosenttia. Alle 10 hengen yritystenkin osuus on lähes puolet. Yrittäjävaltuuskunta on tärkein kanava, jonka kautta näiden pk-sektorin työnantajien näkemykset huomioidaan EK:n edunvalvonnassa ja kannanmuodostuksessa. Pk-yrityksillä on takanaan haastava vuosi, kun sekä kysyntä, työllisyys, investoinnit että ulkomaankauppa ovat yrityskyselyiden valossa supistuneet, summaa Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas uuden toimintavuoden lähtökohtia: ”Ensi vuodelta odotamme jo varov
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme