Etla ennustaa: Suomen väkiluku kääntyy todennäköisesti laskuun
Väestökehitystä koskevan tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen väkiluku todennäköisimmin laskee lähivuosikymmeninä. Nyt julkaistu ennuste eroaa Tilastokeskuksen väestöennusteesta siinä, että nettomaahanmuuttoa arvioidaan varovaisemmin. Näin tehdään pitkän aikavälin trendin ja naapurimaiden nettomuuttoennusteen perusteella.

Kun nettomaahanmuutto ennustetaan pienemmäksi kuin Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen lähtöoletuksissa, myös väestöennuste muuttuu. Tuoreessa Etlan julkaisemassa laskelmassa ”Suomen väestökehitys 2025–2070” (Etla Muistio 148) oletetaan vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi 24 000 henkeä, kun Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen arvio oli 40 000 henkeä. Tällöin Suomen väestömäärä todennäköisesti taittuu ja kääntyy laskuun.
Etla Muistio perustelee arvion nettomaahanmuutosta sillä, että Tilastokeskuksen pohjana käyttämät vuoden 2023 luvut olivat niin poikkeukselliset. Tutkijat tulkitsevat, että mm. Ukrainan sodan aiheuttamasta maahanmuuton lisäyksestä pysyvän tasomuutoksen osuus on noin 9000 henkeä, ei 25 000 kuten Tilastokeskuksella. Tämä vastaa paremmin pitkän aikavälinen kehitystrendiä ja on lähempänä Suomen kokoisen Norjan nettomuuttoennustetta.
Poikkeukselliset ilmiöt ovat vaikuttaneet myös viime vuosien syntyvyys- ja kuolleisuuslukuihin, mutta näissä luvuissa muistion tekijät, emeritusprofessori ja Etlan Senior Fellow Juha Alho sekä Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen käyttivät samoja oletuksia kuin Tilastokeskus.
- Vuosi 2024 on väestöennusteen laatijan painajainen. Korona heilautti kuolevuutta vuosina 2020–2022, syntyvyyden romahdus ennennäkemättömän alhaiselle tasolle jatkui vuonna 2023 ja Venäjän hyökkäys vuonna 2022 ajoi ukrainalaisia pakosalle maastaan, mm. Suomeen, kuvaa Juha Alho.
Nyt julkaistu laskelma olettaa kokonaishedelmällisyyden pysyvän vakiotasolla 1,26 kun väestön uusiutumisen edellyttämä taso olisi 2,07. Tämä tarkoittaa, että ilman maahanmuuttoa väestö pienenisi yhden 31 vuoden mittaisen sukupolven aikana 39 prosenttia.
Tulevasta väestörakenteesta esitetään raportissa todennäköisyyspohjainen arvio. Vaihtoehtojen epävarmuus näkyy niin, että annetaan vaihteluväli, jolle toteutunut väestökehitys osuu 80 prosentin todennäköisyydellä.
Covid-pandemia vaikutti hetkellisesti kuolevuuteen vuonna 2022, mutta sen jälkeen kuolevuuden laskeva trendi on jatkunut ja sen oletetaan ennusteessa jatkuvan edelleen. Vuonna 2070 naisten elinajanodotteen ennakoidaan 80 prosentin todennäköisyydellä olevan välillä (83,3 – 91,4) ja miesten (86,7 – 93,8).
Maahanmuuttajien ikäjakauma on pysynyt vakaana, vaikka määrä on vaihdellut: muuttajat ovat nuoria työikäisiä aikuisia, jotka tuovat lapset mukanaan. Tämä joukko taittaa vuoden 2010 tienoilla alkaneen huoltosuhteen huonon kehityksen. Huoltosuhde kertoo, paljonko väestössä on 19–64-vuotiaita huoltovastuun kantajia suhteessa nuorempiin ja vanhempiin ikäluokkiin.
- Huoltosuhde paranee eli pienenee parikymmentä vuotta, mutta alkaa sen jälkeen taas kasvaa, ennakoi Etlan Tarmo Valkonen.
Kokonaisuutena Suomen ikärakenne harmaantuu selvästi yhdessä sukupolvessa eli vuoteen 2056 mennessä. Silloin koko väestön keski-ikä on piste-ennusteen mukaan 48,7 vuotta, eli miehillä 5,2 ja naisilla 4,4 vuotta korkeampi kuin vuoden 2025 alussa.
”Suomen väestökehitys 2025–2070”- raportti on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston LIFECON-projektia. Siihen kuuluu myös marraskuussa ilmestynyt ”Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna 2024” (Etla Muistio 142).
Väestöennusteeseen liittyvä piste-ennuste löytyy Excel-muodossa Etlan verkkosivuilta.
Alho, Juha – Valkonen, Tarmo: Suomen väestökehitys 2025–2070 (Etla Muistio 148)
Lisätietoja:
Emeritusprofessori ja Etla Senior Fellow, Juha Alho, p. 040 0271332, juha.mikko.alho@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 329 6014tarmo.valkonen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiLiitteet
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme