Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukainen imetys kestää vähintään lapsen kahden vuoden ikään saakka. Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys tarjoaa sekä äidille että lapselle laaja-alaisia terveyshyötyjä, kuten alentuneen riskin lihavuudelle ja tyypin 2 diabetekselle lapsen myöhemmässä elämässä. Pitkäkestoinen imetys on yhdistetty aiemmassa tutkimuksessa myös äidin alentuneeseen rintasyöpäriskiin.
Pitkäkestoinen imetys on yleistynyt Suomessa vuoden 2010 jälkeen, ja noin vuoden ikäisistä lapsista imetettyjä on 58 prosenttia. Yleistymisestään huolimatta pitkäkestoinen imetys poikkeaa normeista niin yhteiskunnan tasolla kuin terveydenhuollon ympäristöissä.
Oona Ojantausta tarkasteli väitöstutkimuksessaan yli yksivuotiaan lapsen imetystä äitien imetykseen liittyvien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys kuvautui äitien kokemuksissa luonnollisena osana perheen elämää. Imetyksestä saatavat terveyshyödyt sekä sen tärkeä merkitys lapselle motivoivat äitejä jatkamaan imetystä. Tukea imetykselleen äidit saivat ensisijaisesti puolisolta ja vertaistukiryhmistä. Pitkäkestoisen imetyksen koettiin olevan väärin ymmärrettyä yhteiskunnassa. Äidit eivät saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta näyttöön perustuvaa tietoa imetyksestä, ja he kokivat ammattilaisten asenteiden imetystä kohtaan vaihtelevan.
– Äitien kohtaama ristiriitainen suhtautuminen imetykseen voi johtaa vauvavuoden jälkeen jatkuvan imetyksen salaamiseen. Tämä osaltaan heikentää pitkäkestoisen imetyksen näkyvyyttä ja vaikeuttaa sen normalisointia, Ojantausta toteaa.
Yli yksivuotiaan imetykseen suhtaudutaan terveydenhuollossa vaihtelevasti
Osana tutkimusta kehitettiin Long-term Breastfeeding Competence Scale -kyselylomake, joka arvioi neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamista. Tulosten mukaan neuvolaterveydenhoitajien tieto- ja taitotaso oli hieman yli puolella vastaajista hyvällä tasolla, ja yleisasenne yli yksivuotiaan imetystä kohtaan oli valtaosalla positiivinen.
Neuvolaterveydenhoitajien asenne imetystä kohtaan muuttui kuitenkin vähemmän positiiviseksi lapsen kasvaessa, ja enää alle neljännes suhtautui positiivisesti kolmevuotiaan tai vanhemman lapsen imetykseen. Terveydenhoitajien imetysohjausosaamisen tasossa oli vaihtelua. Ohjausosaamiseen olivat yhteydessä terveydenhoitajien ikä, vanhemmuus ja koulutustausta. Valtaosa neuvolaterveydenhoitajista koki tarvetta aiheeseen liittyvälle lisäkoulutukselle.
– Äitien kokemusten mukaan suhtautuminen yli yksivuotiaan lapsen imetykseen on terveydenhuollon ympäristöissä vaihtelevaa. Neuvolaterveydenhoitajien vaihtelevat tiedot ja taidot sekä asenteiden muuttuminen negatiivisemmaksi imetettävän lapsen kasvaessa tukevat tätä kokemusta. Tulokset osoittavat neuvolaterveydenhoitajien tarvitsevan koulutusta pitkäkestoisesta imetyksestä, mitä tukee myös terveydenhoitajien oma kokemus koulutuksen tarpeesta, Ojantausta kertoo.
Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää imetysohjauksen ja -koulutuksen kehittämisessä. Oona Ojantausta on kotoisin Hämeenlinnasta ja työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa terveysalan lehtorina.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
TtM Oona Ojantaustan terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys – Tutkimus äitien imetykseen liittyvistä kokemuksista ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12, Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pölkki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oona Ojantausta
oona.ojantausta@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kevään 2025 ensimmäinen yhteishaku nyt käynnissä9.1.2025 15:59:24 EET | Tiedote
Tampereen yliopistolla on ensimmäisessä yhteishaussa tarjolla kuusi hakukohdetta englanninkieliseen kandidaatti- ja maisterikoulutukseen.
Väitös: Kauhu tarvitsee lisää huomiota lasten elokuvakasvatuksessa9.1.2025 09:40:00 EET | Tiedote
Kauhu lastenelokuvissa ja muussa lasten audiovisuaalisessa kulttuurissa herättää usein keskustelua lapsille sopivasta sisällöstä. Lapsia kauhu kuitenkin kiehtoo, ja sillä on lastenkulttuurissa pitkät perinteet. Filosofian maisteri Marjo Kovasen väitöskirjassa tuodaan esiin, millaista kauhua erityisesti suomalaisessa lastenelokuvassa voi olla ja miten lastenelokuvan kauhua voi lähestyä elokuvakasvatuksessa.
Väitös: Metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaismiesten terveys on ennakoitua parempi8.1.2025 07:50:00 EET | Tiedote
Lihavuuteen liittyvä metabolinen oireyhtymä on Suomessa yleinen. Sitä sairastavilla on tavallista korkeampi riski sairastua vakaviin sydän- ja verisuonisairauksiin. Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydentilaa 15 vuoden pitkäaikaisseurannassa.
Väitös: Hyvinvointi luokkahuoneessa ei voi jäädä yksin opettajan vastuulle7.1.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Roosa Yli-Pietilän väitöstutkimus osoittaa, että luokanopettajat kokevat pääosin vahvaa ja pysyvää ammatillista toimijuutta, mikä edistää sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointia. Opettajan ja luokkaryhmän hyvinvointi ei kuitenkaan voi jäädä yksin opettajan vastuulle, vaan se on koko kouluyhteisön tehtävä ja edellyttää myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Väitös: Silmien laserleikkauksessa potilastyytyväisyyteen vaikuttavat eniten taittovirheen korjauksen tarkkuus ja kuivasilmäoireet2.1.2025 09:20:00 EET | Tiedote
Laserkirurgia on noussut suosituksi vaihtoehdoksi silmälaseille ja piilolinsseille silmien taittovirheiden korjauksessa. Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeisen potilastyytyväisyyteen ja miten biologiset haavan paranemisprosessit heijastuvat kyynelnesteeseen modernin laser-avusteisen taittovirhekirurgian jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme