Yhä useampi asuu muualla mutta työskentelee Helsingissä
Helsingin kuntarajojen yli työskentely yleistyi koronapandemian myötä. Kuntarajat ylittävä työssäkäynti kuitenkin vaihtelee muun muassa ammattiryhmittäin. Ammatin luonteesta ja etätyömahdollisuuksista riippuu, millaisia valintoja työssäkäyvät tekevät asuin- ja työpaikkojensa sijainnin suhteen, mutta kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingissä työskentely on houkuttelevaa monelle niin Helsingissä kuin sen ulkopuolella asuvalle.
Yhteensä 42 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä asui Helsingin ulkopuolella vuonna 2022. Toisaalta 24 prosenttia helsinkiläisestä työllisestä työskenteli jossain muualla kuin Helsingissä. Työssäkäynti Helsingin kuntarajojen yli yleistyi koronapandemian myötä, mutta yleisyys vaihtelee jonkin verran niin sukupuolen, iän, työnantajasektorin kuin ammattiryhmänkin mukaan.
Nämä havainnot käyvät ilmi Helsingin kaupungin julkaisemasta tutkimusartikkelista, jossa tarkastellaan Helsingin kuntarajojen yli työssäkäyntiä sekä työssäkäyvien muuttoliikettä vuosina 2010–2022. Artikkelissa tarkastellaan erikseen myös sairaanhoitajien ammattiryhmää. He ovat tapausesimerkki yhtäältä ammattiryhmistä, joiden työ tapahtuu pääosin työpaikan tiloissa ja joissa etätyöskentelyn mahdollisuudet ovat rajalliset, ja toisaalta ammattiryhmistä, joita vaivaa huomattava työvoimapula.
Moni jää Helsinkiin töihin, vaikka muuttaisikin muualle
Etenkin monet Helsinkiin suuntautuvat työssäkäyvien muutot vaikuttavat liittyvän työpaikan sijaintiin Helsingissä. Lähes kaksi kolmasosaa Helsinkiin muuttaneista työssäkäyvistä joko työskenteli jo ennen muuttoaan Helsingissä tai siirtyi työskentelemään Helsinkiin muuton myötä. Toisaalta taas monet helsinkiläiset työssäkäyvät vaikuttavat muuttavan pois Helsingistä muista kuin työpaikkaan liittyvistä syistä: lähes puolella Helsingistä muuttaneista työssäkäyvistä työpaikka sijaitsee Helsingissä poismuuton jälkeenkin.
Sairaanhoitajien työssäkäynti on keskimääräistä paikallisempaa
Ammattiryhmät poikkeavat toisistaan huomattavasti sen suhteen, kuinka tyypillistä työskentely muualta Helsinkiin tai Helsingistä muualle on niiden keskuudessa. Tähän vaikuttaa yhtäältä työpaikkojen sijoittuminen ja toisaalta ammatin luonne. Muualla asuvien osuus Helsingissä työskentelevistä oli korkea esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (55 prosenttia) ja johtajien keskuudessa (49 prosenttia).
Toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöistä muualla asuvien osuus Helsingissä työskentelevistä oli erityisen pieni, 32 prosenttia. Koska esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden työtehtävät ovat monilta osin sidottuja työpaikan tiloihin, työmatkan pituus voi olla monille tällaisissa ammateissa työskenteleville olennainen tekijä asuin- ja työpaikan sijaintivalintoja tehdessä.
Tutkimusartikkelissa erikseen tarkastelluista sairaanhoitajista vajaat 40 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä asui Helsingin ulkopuolella vuonna 2022. Sen sijaan helsinkiläisistä sairaanhoitajista vain vajaat 10 prosenttia työskenteli Helsingin ulkopuolella. Tältä osin heidän työskentelynsä näyttäytyy paikallisempana kuin helsinkiläisten työssäkäyvien keskimäärin.
Helsingissä sijaitsevan työpaikan merkitys näkyy myös sairaanhoitajien muuttoliikkeessä: noin kolme neljästä Helsinkiin muuttaneesta sairaanhoitajasta myös työskenteli Helsingissä muuton jälkeen, ja reilulla kolmella viidestä Helsingistä pois muuttaneesta sairaanhoitajasta työpaikka sijaitsi Helsingissä poismuuton jälkeenkin.
Helsingissä työskentely näyttäytyy houkuttelevana monelle
Työskentely Helsingissä näyttäytyy tarkastelujen valossa monelle niin Helsingissä kuin sen ulkopuolellakin asuvalle houkuttelevalta. Monet asuvat muualla mutta työskentelevät Helsingissä, jotkut muuttavat Helsingistä, mutta jäävät edelleen Helsinkiin töihin, kun taas toiset näyttävät muuttavan Helsinkiin nimenomaan töiden perässä.
– Työvoiman saatavuuden näkökulmasta Helsingin asema näyttää siis vahvalta, ja laaja Helsingin seudun työssäkäyntialue näyttää toimivan Helsingissä sijaitsevia työpaikkoja ajatellen edullisesti. Tästä huolimatta Helsingissä on kuitenkin huomattava pula tiettyjen alojen ammattilaisista, kertoo erikoistutkija Laura Ansala Helsingin kaupungilta.
Työmatkan ja siihen liittyvien kustannusten merkitys riippuu ammatin luonteesta
Tarkasteluissa havaittujen, työssäkäyvien tekemien asuin- ja työpaikan sijaintivalintojen taustalla on kuitenkin yksilötasolla monitahoinen päätöksentekoprosessi. Työssäkäyvät punnitsevat muun muassa työstään saamaansa palkkaa suhteessa asumisen hintaan eri alueilla sekä työmatkaan liittyviin kustannuksiin.
Työmatkakustannusten merkitys on erityisen keskeinen ammateissa, joissa mahdollisuudet etätyöskentelyyn ovat rajalliset, ja tulojen riittävyys kaiken kaikkiaan korostunee etenkin matalapalkkaisissa ammateissa työskentelevien päätöksenteossa. Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi erityisesti tällaisissa ammateissa on tärkeää huolehtia, että kohtuuhintaisia asumisen vaihtoehtoja on tarjolla myös kohtuullisen etäisyyden päässä helsinkiläisistä työpaikoista, ja että työmatkakustannusten – niin rahallisten kuin ajallisten – taso pysyy maltillisena.
Tämä tiedote julkaistaan hel.fi -sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Ansala, erikoistutkija, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut, 09 310 37406, laura.ansala@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksia sekä kouluhankkeen22.1.2025 20:07:33 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto kokoontui 22. tammikuuta vuoden toiseen kokoukseen. Valtuusto hyväksyi kaavaratkaisut Käpylään, Malmille, Laajasaloon sekä Vuosaareen. Valtuusto päätti lisäksi Maunulan ala-asteen sekä Månsas lågstadieskolanin hankesuunnitelmasta.
Uuden kaupunkipolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Kalland: Koulutusjärjestelmämme ei ole niin tasa-arvoinen kuin ajattelemme – perhetaustalla keskiarvoja suurempi merkitys22.1.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi kaupunkipolitiikan arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton tiedepaneeli, joka tuottaa vuosittain tutkimustietoon perustuvan kriittisen arvion valitsemastaan kaupunkipoliittisesta teemasta. Tänään julkaistun neuvoston ensimmäisen arvioinnin teema on kasvatus ja oppiminen, jossa keskitytään erityisesti lapsuudessa tapahtuvaan oppimisen ja hyvinvoinnin eriytymisen tutkimiseen.
Kumpulankärjen asemakaavan muutos etenee valtuuston päätettäväksi20.1.2025 18:41:37 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 20. tammikuuta kokouksessaan osaltaan Kumpulankärjen korttelin eli Koskelan varikon ja sen viereisten alueiden asemakaavan muutoksen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti lisätilojen vuokraamisesta Helsingin kuvataidelukion ja Kallion lukion käyttöön.
Ravintoloiden hävikkiruokakokeilut onnistuivat – kokeiluista osa toimipisteiden normaalia toimintaa20.1.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Helsingissä kokeiltiin vuonna 2024 oppilaitosten lounailta ja ravintoloilta ylijääneen ruoan lahjoittamista ja jakamista sitä tarvitseville ruoka-aputoimijoiden kautta. Kokeilut onnistuivat hyvin ja siirtyvät tammikuussa osaksi lahjoittavien ravintoloiden normaalia toimintaa. Vastaavia kokeiluja on tehty Vantaalla ja Espoossa.
Fullmäktiges jubileumsbeslut: Helsingforsungdomar får avgiftsfritt inträde till friluftsbad och utvalda kulturtjänster år 202515.1.2025 20:52:38 EET | Pressmeddelande
Helsingfors stadsfullmäktige beslutade den 15 januari fullmäktiges 150-årsjubileum till ära bevilja 7–19-åriga Helsingforsungdomar avgiftsfritt inträde till friluftsbad, till utvalda evenemang på kulturcentren samt till Villa Hagasund.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme