Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Jaa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreessa raportissa esitettyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli hieman alle kaksi prosenttia ja dataperusteisen työn tuottaman arvonlisäyksen osuus kymmenisen prosenttia Suomen bkt:stä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyy tieto- ja viestintäalalla. Suomen datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Etla.

Suomi voisi aktiivisesti edistää EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa datatalouden asemasta ja kehityksestä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Suomi voisi aktiivisesti edistää EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa datatalouden asemasta ja kehityksestä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Datan merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle kasvaa jatkuvasti, ja sen hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia arvonluontiin ja tuottavuuden kasvattamiseen. Digitaalinen data mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden synnyn, ja dataperusteiset innovaatiot ovat jo muuttaneet toimintaa monilla toimialoilla.

Kuitenkin tiedämme edelleen varsin vähän siitä, miten nämä muutokset heijastuvat arvonluontiin koko kansantalouden tasolla.

Digitaalinen data eroaa perinteisistä tuotannontekijöistä. Se on periaatteessa kulumaton resurssi, jota voidaan hyödyntää samanaikaisesti useiden toimijoiden toimesta ilman, että sen laatu heikkenee. Kuitenkin datasta saatavat taloudelliset hyödyt usein laskevat ajan myötä. Datan yhdisteltävyys ja monikäyttöisyys luovat lukemattomia uusia mahdollisuuksia, mutta samalla sen arvon määrittäminen on haastavaa.

Tänään julkaistu tutkimusraportti ”Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44) tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tehtyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli vuosina 2012–2021 vajaa kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja dataomaisuuden kokonaisarvo vaihteli 9–12 miljardin euron välillä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyi tieto- ja viestintäalalla. Vuonna 2021 dataperusteisen työn tuottama arvonlisäys oli noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski arvioi, että kustannusperusteinen menetelmä on tällä hetkellä paras tapa arvioida datatalouden arvoa Suomen kontekstissa.

- Kustannusperusteisen menetelmän etuna on sen yhteneväisyys kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa, ja sitä on hyödynnettykin jo useassa maassa. Saamamme tulokset datainvestointien arvosta ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa maissa, joissa vertailukelpoista menetelmää on käytetty, Koski toteaa.

Raportti korostaa julkisten hankintojen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia datatalouden edistämisessä. Esimerkiksi avoin ostolaskudata ja Hilma-järjestelmä voivat tarjota uutta tietoa datatalouteen liittyvistä julkisista toimista. Näiden toimien vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi kuitenkin, että julkiset hankinnat ja TKI-rahoitus voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa aineistoista.

Yhtenäisten mittauskäytäntöjen ja tiedon keruun kehittäminen on tärkeää

Vuonna 2025 valmistuva SNA-uudistus sekä Eurostatin ja IMF:n yhteisen työryhmän valmistelema uudistusta tukeva käsikirja luovat pohjaa yhteisille kansainvälisille mittareille datan käsittelemiseksi varallisuuseränä.

- Datatalouden koon tarkempi mittaaminen edellyttää myös uusia tilinpäätöskäytäntöjä ja lisäpanostuksia tiedonkeruuseen, kuten datatyöhön käytetyn ajan seurantaan. Suomi voisi aktiivisesti edistää esimerkiksi EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa. Kansainväliset vertailut tarjoaisivat tärkeää näkökulmaa Suomen datatalouden asemaan ja kehitykseen suhteessa muihin maihin, Etlan Heli Koski sanoo.

Raportissa nostetaankin esiin myös kansainvälisiä esimerkkejä, kuten Viron ja Alankomaiden menestys datatalouden kehittämisessä. Viron digitaalisten taitojen koulutusjärjestelmä ja Alankomaiden avoimen datan hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä näiden maiden datatalouksien kasvussa.

Hankkeessa luotiin myös erityinen Databarometri-työkalu, joka auttaa vertaamaan eri maiden datatalouden kehitystä ja valmiuksia. Barometrissa tarkastellaan kolmea keskeistä osa-aluetta: julkisen sektorin luomia edellytyksiä datataloudelle, datan hyödyntämistä sekä datatalouden innovaatiovaikutuksia. Yhdysvallat sijoittui kokonaisindeksin osalta vertailussa kärkeen, Kiina toiselle sijalle ja Alankomaat kolmanneksi. Suomi sijoittui kokonaisindeksissä muiden eurooppalaisten maiden tasolle. Vertailussa ilmeni kuitenkin, että Suomi jäi jälkeen verrokkimaista datatalouden innovaatioiden osalta, mikä on ratkaisevan tärkeää tuottavuuden kasvun kannalta.

Suositukset Suomen datatalouden mittaamiseksi ja kehittämiseksi:

  • kansainvälinen yhteistyö mittauskäytäntöjen ja tiedonkeruun kehittämisessä
  • panostukset uuteen tiedonkeruuseen (kuten työntekijöiden ajankäyttö dataperusteiseen työhön)
  • datataloutta koskevien julkisten hankintojen ja TKI-rahoituksen tunnistamisen parantaminen julkisista aineistoista niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).

Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44)

Etla on julkaissut hankkeeseen liittyen myös kaksi tiivistä Etla Muistiota: 

Kässi, Otto: Databarometer: An International Comparison of the Data Economy (ETLA Brief  149)

Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden koon ja vaikuttavuuden arviointi  Suomessa (Etla Muistio 150)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla.
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista19.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan17.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.

Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.

Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja11.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.

Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote

Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye