HUSissa on tehty Suomen ensimmäinen kädensiirto
HUSin Meilahden siltasairaalassa tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto. Toimenpide sujui suunnitelmien mukaisesti ja potilas on kotiutumassa sairaalasta.

Suomen ensimmäinen kädensiirtoleikkaus kesti noin 17 tuntia. ”Siirsimme yhden käden potilaalle, jolta oli amputoitu vuosia sitten sekä kädet että jalat”, kertoo käsikirurgian ylilääkäri, professori Jorma Ryhänen.
Kädensiirto on erittäin vaativa toimenpide
Kädensiirto koostuu kolmesta erillisestä leikkauksesta: käden irrotuksesta elinluovuttajalta, vastaanottajan valmistelevasta leikkauksesta ja siirteen kiinnityksestä. Kiinnitysleikkauksessa ensimmäisenä kiinnitetään luut ja verisuonet. Tämän jälkeen kiinnitetään jänteet, hermot sekä muut rakenteet. Kiinnitettäviä rakenteita on useita kymmeniä.
Maailmalla käden ja yläraajojen siirtoja on tehty ranteen, kyynärvarren ja olkavarren tasolle. Leikkaus suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. ”Mitä pidempi on siirron saavan potilaan raajan tynkä, sitä pienempi osa yläraajaa täytyy siirtää ja sitä parempi on odotettavissa oleva toiminnallinen tulos. Ensimmäisen potilaamme siirto tehtiin kyynärvarren tasolle”, kertoo Ryhänen.
Potilaan huolellinen valmistelu ja pitkä kuntoutus
Ennen siirtoleikkausta potilaalle tehtiin hyvin laajat tutkimukset, joilla selvitettiin potilaan soveltuvuutta toimenpiteeseen. Leikkauksen jälkeen potilas oli tehohoidossa noin viikon ja osastohoidossa useita viikkoja. Tämän jälkeen potilaalla on edessään yli vuoden kestävä kuntoutus ja useita seurantakäyntejä sairaalassa, joissa seurataan muun muassa siirteen toiminnan ja tunnon palautumista sekä potilaan hyvinvointia.
Siirteen onnistumiseen tarvitaan hermojen ja lihasten toiminnan palautuminen. ”Rannetason siirrossa sormien koukistus-ojennusliike saavutetaan yleensä hyvinkin luotettavasti. Odotettavissa on myös tuntoa sormenpäihin. Puristusvoima, hienomotoriikka ja tunto jäävät kuitenkin heikommaksi kuin normaalissa yläraajassa. Vielä on liian aikaista arvioida näitä oman potilaamme kohdalla, mutta tässä vaiheessa kaikki näyttää hyvältä”, kertoo Ryhänen.
Vammat ja infektiot syinä käsien menettämiseen
Yläraajojen proteesit ovat viimeisinä vuosikymmeninä kehittyneet valtavasti, mutta proteesien haasteita ovat tunnon puuttuminen sekä proteesien kömpelyys ja toimintavarmuus. Käden tai yläraajan siirto tehdään yleensä potilaalle, jolla ei ole kumpaakaan toimivaa kättä. ”Syynä käsien menettämiseen voi olla esimerkiksi syvät infektiot ja erilaiset vammat, kuten esimerkiksi palovammat tai sotavammat”, sanoo Ryhänen.
Kehonosasiirteen luovuttajan täytyy olla monella tapaa yhteensopiva siirteen saavan potilaan kanssa. Kudosten yhteensopivuuden lisäksi huomioidaan myös esimerkiksi luovuttajan sukupuoli, ihon väri ja ikä.
Maailmalla kädensiirtojen tulokset ovat olleet hyviä
Ensimmäinen kädensiirto tehtiin Ranskassa vuonna 1998. Länsimaissa on tehty vajaa 200 kehonosasiirrettä, ja niistä noin 120 on ollut kädensiirtoja. Kädensiirto ei ole henkeä pelastava toimenpide, vaan sillä tavoitellaan potilaan elämänlaadun merkittävää parantamista.
”Paras toiminnallinen tulos on saavutettu rannetason siirroissa, joissa potilaan omat toimivat kyynärvarren lihakset pystyvät pian siirron jälkeen liikuttamaan sormia siirrettyjen sormijänteiden välityksellä”, kertoo Ryhänen.
Pitkä valmistautuminen
Suomen ensimmäistä kädensiirtoa edelsi pitkä valmisteluvaihe. Ryhäsen johdolla HUSin käsi-, plastiikka- ja elinsiirtokirurgit sekä elinsiirtolääkärit, patologit, anestesialääkärit, hoitajat eri yksiköissä sekä erityistyöntekijät ovat valmistautuneet toimenpiteeseen useiden vuosien ajan.
HUSin lääkärit harjoittelivat leikkausta vainajilla ja tutustuivat kädensiirtotoimintaan muissa maissa. Yhden raajan siirtoon tarvittiin kaksi kirurgista tiimiä.
Edessä kädensiirtotoiminnan vakiinnuttaminen
”Kädensiirtotoiminta edellyttää hyvin monipuolisia resursseja ja useiden lääketieteen erikoisalojen syväosaamista. Kädensiirtotoiminta edellyttää sairaalalta vakiintunutta elinsiirtotoimintaa ja käsikirurgista huippuyksikköä. Nyt kun ensimmäinen kädensiirto on tehty onnistuneesti, edessä on toiminnan vakiinnuttaminen osaksi HUSin palveluita”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Median edustajilla on mahdollisuus haastatella ylilääkäri Jorma Ryhästä 18.12.2024 klo 12 alkaen Meilahden siltasairaalassa. Ilmoittautumiset ja tarkemman ajan sopiminen: viestintäpäällikkö Niina Kauppinen (niina.kauppinen@hus.fi tai 050 427 2040).
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 10 februari 20257.2.2025 09:23:12 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 10 februari 2025 bland annat för att godkänna HUS verkställande direktörs mål och arbetets fokusområden för 2025. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 10.2.20257.2.2025 09:23:12 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 10.2.2025 muun muassa hyväksymään HUSin toimitusjohtajan tavoitteet ja työn painopisteet vuodelle 2025. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
HUS sparade över 7 miljoner euro genom att minska användningen av hyrd arbetskraft6.2.2025 12:06:48 EET | Pressmeddelande
Viktiga metoder för att minska användningen av hyrd arbetskraft vid HUS 2024 var en mer omfattande delning av bästa praxis samt nytt stödmaterial för ekonomiuppföljningen.
HUS säästi yli 7 miljoonaa euroa vähentämällä vuokratyövoiman käyttöä6.2.2025 12:06:48 EET | Tiedote
Keskeisiä keinoja HUSin vuokratyövoiman käytön vähentämisessä vuonna 2024 olivat parhaiden käytäntöjen laajempi jakaminen sekä talousseurannan uudet tukimateriaalit.
Operationsverksamheten vid HUS ökade 20244.2.2025 09:50:26 EET | Pressmeddelande
Vid HUS gjordes i fjol totalt 91 572 operationer. Antalet operationsåtgärder ökade fyra procent jämfört med året innan. I synnerhet antalet elektiva, det vill säga planerade operationer ökade.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme