Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin selvitys: Työnjakoa on tasoitettava vakituisten ja keikkatyöntekijöiden kesken

Jaa

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalat (soteka-alat) ovat viime vuosina kamppailleet työvoiman saatavuushaasteiden kanssa. SuPeriin tulleiden yhteydenottojen perusteella huoli erityisesti vakituisten työntekijöiden kuormittumisesta on ollut suuri. SuPer selvitti jäsenistölle tehdyllä kyselyllä keikkatyötä sekä vakituisen työn veto- ja pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin yksityisellä ja julkisella sote-alalla sekä varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastasi noin 6 500 superilaista keväällä 2024. Pääosa vastaajista (noin 70 %) työskentelee sosiaalialalla.

Keskeisenä tuloksena erityisesti sosiaalialalla nousee työnjaon tasoittamistarve vakituisten ja keikkatyöntekijöiden kesken. Vakituisille työntekijöille ja pidemmissä (vähintään kaksi viikkoa kestävissä) määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville jää valtaosin ammattihenkilön tehtäviin kuuluvat asiakas- ja potilastyöhön liittyvät kirjalliset tehtävät ja opiskelijoiden ohjaaminen. Myös lääkehoidon osalta vastuuta jää enemmän pysyvämmän henkilöstön kannettavaksi. Silti keikkatyöntekijällä voi olla sama tai parempi palkka ja mahdollisuus valita työvuoronsa ennen pysyvämpää henkilöstöä.

Työn veto- ja pitovoimaan vaikuttavista tekijöistä työaikajoustomahdollisuudet ja johtaminen näyttäytyivät parempina yksityisellä sosiaalipalvelualalla verrattuna julkiseen sosiaalialaan. Toisaalta julkisella sektorilla maksettiin suurempia hälytyskorvauksia ja sijaispoolin käyttö oli yleisempää.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää tärkeänä, että johtamista kehitetään kokonaisuudessaan ja otetaan yhä paremmin huomioon se, että työpaikoilla on sekä vakituisia että keikkatyöntekijöitä. Keikkatyöntekijöiden perehdytyksen on oltava riittävää, työnjaon on oltava oikeudenmukaista ja vakityössä työntekijöiden palkkauksen kehittämisen lisäksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismahdollisuuksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla on myös opittavaa toinen toisiltaan hyviksi todetuista käytännöistä.

Keikkatyöntekijät ovat merkittävä osa henkilöstöä monilla soteka-alan työpaikoilla

Kyselyn vakituisessa tai pidemmässä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä vastaajista noin 66 prosentin työpaikalla käytetään keikkatyöntekijöitä vähintään viikoittain. Lähes viidennes näistä vastaajista on myös itse harkinnut siirtymistä kokonaan keikkatyöhön.

Keikkatyöntekijöiden käytön yksilötasolla koetut vaikutukset pysyvämmässä työsuhteessa työskentelevien vastaajien työvuoroihin vaihtelevat suuresti. Vastaajista 34 prosentin mukaan keikkatyöntekijä vaikuttaa työvuoroihin myönteisesti ja 35 prosentin mukaan kielteisesti. Vastaajista 46 prosenttia kokee, että keikkatyöntekijöiden käyttö lisää kuormittavuutta työssä ja 60 prosenttia, että asiakkaiden tai potilaiden hoidon laatua heikentyy vähän tai kohtalaisesti keikkatyöntekijöiden käytön seurauksena.

Keikkatyöntekijät eivät kyselyn tulosten perusteella osallistu kaikilla sosiaalialan työpaikoilla täysimääräisesti tai ollenkaan lääkehoitoon. Esimerkiksi yksityisellä sosiaalialalla reilu 36 prosenttia pysyvämmässä työsuhteessa työskentelevistä on vastannut, etteivät keikkatyöntekijät osallistu tai vastaa lääkehoidosta ja reilu 34 prosenttia, että keikkatyöntekijät osallistuvat lääkehoitoon antamalla valmiiksi jaetun lääkkeen asiakkaalle.

Keikkatyöntekijät auttavat paikkaamaan henkilöstövajausta

Keikkatyöntekijöiden käytön positiivisena puolena vastaajat mainitsivat mm. sen, että keikkatyöntekijät auttavat paikkaamaan henkilöstövajausta, mikä vähentää kiirettä ja työkuormaa ja mahdollistaa sen, ettei vajaalla miehityksellä tarvitse tehdä töitä. Osa keikkatyöntekijöistä on tuttuja ja osaavia, jolloin työt sujuvat ilman ylimääräistä perehdytystä. Keikkalaiset tuovat uusia näkemyksiä ja vaihtelua työyhteisöön, mikä voi virkistää työpaikan ilmapiiriä. Tutut keikkalaiset tuntevat usein asukkaat hyvin, mikä parantaa hoidon laatua ja vähentää vakituisen henkilökunnan kuormitusta.

Uusien keikkatyöntekijöiden jatkuva perehdytys kuormittaa vakituista henkilökuntaa

Keikkatyöntekijöiden käytön negatiivisena puolena vastaajat mainitsivat mm. sen, että keikkatyöntekijät eivät aina sitoudu työhön kuten vakituiset, ja vastuu jää usein vakituisille työntekijöille. Uusien keikkatyöntekijöiden jatkuva perehdytys vie aikaa ja kuormittaa vakituista henkilökuntaa. Monilla keikkatyöntekijöillä ei ole lääkelupia, mikä lisää vakituisten vastuuta lääkehoidosta. Kieliongelmat ja kokemuksen puute lisäävät vakituisten työntekijöiden työmäärää. Keikkalaiset saavat usein parhaat vuorot (kuten pyhät), jolloin vakituisille jää vähemmän mahdollisuuksia tehdä haluamiaan vuoroja.

 Työhyvinvoinnin kehittämisessä on henkilöstöllä tärkeä rooli

- Jos keikkatyöntekijänä voi saada vähemmällä vastuulla saman tai paremman palkan sekä etusijan työvuorojen valintaan, ei tämä motivoi vakituisia työntekijöitä jaksamaan kasvaneen työkuorman alla vaan voi päinvastoin ohjata heitäkin harkitsemaan keikkatyöhön siirtymistä, Päivi Inberg kertoo.

- Työpaikoilla olisikin tärkeää pyrkiä eroon pysyvämpää henkilöstöä kuormittavista työnjaon ja työvuorosuunnittelun käytännöistä sekä lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omaa työtään koskeviin asioihin. Jos vakituisten työntekijöiden vastuu on lisääntynyt, tulee tämä myös kompensoida heidän palkkaustaan kehittämällä. Työhyvinvoinnin kehittämisessä henkilöstöllä on tärkeä rooli, sillä työntekijät ovat työn parhaita asiantuntijoita ja yhteistyöllä syntyvät parhaat tulokset. 

Lisätietoja:

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg, 040 705 9115 (SuPerin linjaukset)
SuPerin juristi Sini Kasanen, 09 2727 9136 (kyselyn tulokset)

Liite: SuPerin jäsenten vastausten perusteella kerätty viiden kohdan listaus siitä, miten työssäjaksamista ja vakityön veto- ja pitovoimaa voidaan soteka-aloilla parantaa

SuPer on Suomen suurin toisen asteen koulutettujen sote-ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen hoitajien ammattiliitto. 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

SuPer on Suomen suurin toisen asteen koulutettujen sote-ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen hoitajien ammattiliitto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg: Työvoiman saatavuutta sote-alalla on parannettu hyvän hoidon kustannuksella11.2.2025 05:00:00 EET | Tiedote

Hoitajien saatavuus työmarkkinoilla on parantunut, koska hoidon määrästä ja laadusta on säästetty. Tämä on kyseenalainen tapa lisätä työvoiman saatavuutta, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo. – Hoitoalan pito- ja vetovoiman parantaminen on kestävä ratkaisu työvoiman saatavuuden lisäämiseksi ja keinoja ovat muun muassa palkkauksen ja työolojen sekä johtamisen parantaminen. Hoitoala on yhä vetovoimainen ja hoitoalan ammattilaisten motivaatio on korkea. Tätä ei kannata vaarantaa huonoilla ratkaisuilla, sillä hoitoala tarvitsee lisää ammattilaisia tulevina vuosina.

SuPerin Inberg Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajien työn merkitys näkyy yksilöiden hyvinvoinnissa ja yhteiskunnan toimivuudessa27.1.2025 05:00:00 EET | Tiedote

Lähihoitajat ovat yhteiskunnan keskeisiä toimijoita, joiden tekemä työ vaikuttaa merkittävästi yksilöiden terveyteen, elämänlaatuun ja myös laajemmin yhteiskunnan toimivuuteen. Kansallista lähihoitajapäivää vietetään tänä vuonna maanantaina 27. tammikuuta. SuPerin teema päivälle on Lähihoitajat – hoitotyön ammattilaiset rinnallasi. – Asiakkailla on oikeus koulutettuun ammattilaiseen ja myös työntekijällä on oikeus osaavaan ammattilaiseen työkaverina, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.

Avoin kirje hoitajien työperäisestä maahanmuutosta Suomen hallitukselle10.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Arvoisa pääministeri Orpo ja työministeri Satonen, Haluamme kiinnittää huomionne vieraskielisten hoitajien kielitaitoon ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan työperäisen maahanmuuton merkitystä Suomen työmarkkinoiden osaajapulan ratkaisemisessa. Hallitus on sitoutunut panostamaan kansainväliseen rekrytointiin ja sujuvoittamaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista sekä parantamaan kielikoulutuksen tarjontaa ja laatua.

SuPerin selvitys: Työnantajan vastuulla on varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa8.1.2025 08:37:09 EET | Tiedote

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on toteuttanut kolmannen kerran laajan jäsenkyselyn hoitajien kokemuksista vieraskielisten työntekijöiden ammatillisesta kielitaidosta ja kotouttamisesta. Kyselystä käy ilmi huoli, joka työpaikoilla vallitsee asiakas- ja potilasturvallisuuden, samoin kuin vieraskielisten hoitajien oikeusturvan, toteutumisesta. Suurin osa kyselyyn vastanneista kokee vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon riittämättömänä. Kyselyyn vastasi 3 255 SuPerin jäsentä syyskuussa 2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye