Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalalla marraskuussa

Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa 0,2 pakkasastetta, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut 1,9 pakkasastetta.

Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa ajankohdan keskitason mukainen. Kuukauden aikana satoi 53–61 mm, kun pitkän aikavälin keskimääräinen sademäärä on 57 mm. Lumen vesiarvo oli marraskuun puolivälissä noin 17 mm, kun se tyypillisesti on 10 mm.

Pielisen vedenkorkeus oli 58 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana eli noin +93,43 m (N2000). Pielinen on noin 127 cm alempana vuoden 2023 marraskuun loppuun verrattuna. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 5–10 cm seuraavan kahden kuukauden aikana.

Marras-joulukuun vaihteessa Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 22 cm ajankohdan keskiarvoa alempana, eli noin +75,95 m (N2000). Orivesi-Pyhäselkä on noin 78 cm alempana vuoden 2023 marraskuun loppuun verrattuna. Ennusteen mukaan vedenpinnan korkeus pysyy suunnilleen samana kevättulviin saakka.

Varisvesi Karvion vedenkorkeus oli 4 cm pitkäaikaisen tarkastelujakson keskiarvoa ylempänä. Ruunaalla vedenpinnan korkeus oli 31 cm, Pyhäjärvellä 6 cm, Kermajärvellä 2 cm, Juojärvellä 9 cm, Vaivion Viinijärvellä 30 cm ja Kajoonjärvellä 6 cm pitkäaikaisen tarkastelujakson keskiarvoa alempana.

Pielisjoen, Lieksanjoen ja Saramojoen marraskuun keskivirtaamat olivat noin 50 % keskimääräiseen verrattuna. Höytiäisen Puntarikosken, Koitajoen Pamilon sekä Jänisjoen Vääräkosken virtaamat olivat marraskuussa noin 10–20 % pitkäaikaistarkastelun keskivirtaamasta.

Marraskuun lopussa pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jakokoskella 34 cm ja Nurmeksen Juutilankankaalla 15 cm keskimääräistä alempana. Kontiolahden Jaamankankaalla vedenpinta oli 17 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaaralla 96 cm keskimääräistä ylempänä. Kuuksenvaaran korkeat vedenpinnankorkeudet selittyvät mittauspisteen läheisyydessä toteutetuilla metsänhakkuilla ja maanmuokkauksella. Marraskuun lopussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen havaintopisteillä oli 0 cm routaa, kun keskimääräisesti ajankohtana routaa on 2–6 cm.

Pohjois-Karjalan vesistöissä jäätä jo esiintyy, ja pienemmät järvet sekä lammet ovat juuri jäätyneet umpeen. Mittausasemilta ei ole vielä marraskuun aikana saatu turvallisesti luettua jäänpaksuuslukemaa. Vesistöt ovat pääsääntöisesti liian heikkoja turvalliseen jäänpaksuuden mittaukseen. On syytä muistaa, että vasta 5 cm:n vahvuinen teräsjää kantaa yhden henkilön turvallisesti. Samankin vesistön eri osissa jäätilanne voi nyt vaihdella suuresti.

Jäällä liikuttaessa on noudatettava suurta varovaisutta ja varustauduttava jäänaskalein!