Joka kymmenes havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa
Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.
Tarkastelu syntyperän mukaan osoittaa, että kunniaan liittyvän väkivallan kokeminen ja havaitseminen on yleisintä ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Heistä eniten sekä havaintoja että omakohtaisia kokemuksia on vanhimmassa eli 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmissa ulkomaalaistaustaisten ikäryhmissä kokemuksia on vähemmän, mutta edelleen varsin paljon.
Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus kartoittaa ensimmäistä kertaa yhteisöllisen väkivallan kokemusten yleisyyttä koko väestössä. Yhteisöllisellä väkivallalla tarkoitetaan perheen, suvun tai muun yhteisön hyväksymää ja yksilöön kohdistamaa väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, jonka tarkoitus on kontrolloida yksilön toimintaa tai rangaista häntä yhteisön odotusten rikkomisesta.
Yhteisöllisen väkivallan muodoista tutkimuksessa kartoitettiin pakkoavioliittoja, kunniaan liittyvää väkivaltaa ja suhtautumista tyttöjen ja poikien sukuelinten silpomiseen.
Suomessa useampi kuin joka kymmenes alle 35-vuotias tietää ainakin yhden uhrin tai tekijän, on itse kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa tai todistanut jonkun läheisen joutumista sen uhriksi.
”Kunniaan liittyvä väkivalta on kokoaan suurempi ilmiö, sillä suorien uhrien ja tekijöiden lisäksi se tavoittaa ison joukon muitakin henkilöitä. Puhutaan siis merkittävästä ongelmasta, jonka luoman varjon alla elää parhaillaankin suuri määrä ihmisiä”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila.
Pakkoavioliittoja noin yhdellä prosentilla
Avioliiton vastoin omaa tahtoaan solmineita on noin yksi prosentti Suomessa asuvista alle 75-vuotiaista, jotka ovat tai ovat joskus olleet naimisissa. Suurin osa avioliiton vastoin omaa tahtoaan solmineista on avioitunut taivuttelun tai painostamisen seurauksena. Suoraa pakottamista kokeneita on väestötasolla tarkasteltuna hyvin vähän.
”Vaikka pakkoavioliitot eivät väestötasolla juuri näy, on hyvä huomata, että joissakin väestöryhmissä ne voivat olla muita yleisempiä. Näihin ryhmiin kuuluvien kokemusten tavoittamiseksi tarvittaisiin tutkimusta, joka keskittyy koko väestön sijaan juuri heihin”, toteaa yliaktuaari Attila.
Joka kymmenes nuori mies ajattelee tyttöjen sukuelinten silpomisen olevan hyväksyttävää
Suhtautuminen tyttöjen ja poikien ei-lääketieteellisiin ympärileikkauksiin eli kulttuurisista syistä tehtävään sukuelinten silpomiseen on pääasiassa kielteistä. Keskimäärin poikien ja miesten sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan niin naisten kuin miesten keskuudessa sallivammin kuin tyttöjen.
Sukupuolta enemmän suhtautumiseen vaikuttaa ikäryhmä: vanhemmissa ikäryhmissä sekä poikien että tyttöjen sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan huomattavasti kriittisemmin kuin nuoremmissa. Tulosten mukaan Suomessa joka kymmenes 18–24-vuotias mies ajattelee, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ulkoisten sukuelinten poistaminen tai muu vahingoittaminen ei-hoidollisista syistä voi tietyissä olosuhteissa olla hyväksyttävää.
”Muun tutkimuksen perusteella tiedetään, että Suomestakin lähetetään tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Joidenkin nuorten miesten sallivat asenteet eivät välttämättä kerro niinkään pahantahtoisuudesta tyttöjä ja naisia kohtaan vaan tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Jos tähän ilmiöön halutaan meillä todella puuttua, ensimmäinen askel on lisätä sekä tietoisuutta että valppautta”, sanoo yliaktuaari Attila.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender-Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä ja vuoden 2025 alussa uusia tuloksia.
Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, yhteisöllinen väkivalta ja lapsuudessa koettu väkivalta.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Tammikuussa pantiin vireille eniten konkursseja sitten syksyn 199713.2.2025 08:02:28 EET | Tiedote
Tammikuussa 2025 pantiin vireille 381 konkurssia, mikä on 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuukausitasolla näin paljon konkursseja on ollut viimeksi vuoden 1997 lokakuussa.
Palveluiden vienti Yhdysvaltoihin kasvoi loppuvuonna lähes miljardilla12.2.2025 08:01:30 EET | Tiedote
Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli prosentin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaroiden viennin arvo väheni 5 %, 20,6 miljardiin euroon, kun taas palveluiden viennin arvo kasvoi 18 %. Palveluviennin arvo oli 10,4 miljardia euroa.
Työllisyys laskee, mutta johtajien määrä on kasvanut roimasti kahdessa vuodessa11.2.2025 07:51:16 EET | Tiedote
Työllisten määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut. Erityisesti työt ovat vähentyneet asiantuntijoilla ja erityisasiantuntijoilla. Johtajien luokassa työllisten määrä on kuitenkin kasvanut jopa yli 50 prosentilla eli 33 000:lla vuoden 2022 loppuun verrattuna.
Kutsu: Maahanmuuttajat Suomessa – Hybridiseminaari 14.2.10.2.2025 08:37:54 EET | Kutsu
Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Miten maahanmuutto on kehittynyt viime aikoina? Ketkä tulevat Suomeen ja mitä maahanmuuttajat täällä tekevät? Tulevatko he toimeen ja miten he voivat? Maahanmuutto kehittyy ilmiönä jatkuvasti. Pysyykö tieto muutoksen perässä? Seminaari tuo esille, mitä tilastotietoa maahanmuutosta tällä hetkellä on saatavilla ja mitä puutteita tietopohjassa on.
Ulkomaan merikuljetukset vähenivät vuonna 2024 – erityisesti vienti hiipui7.2.2025 08:01:37 EET | Tiedote
Ulkomaan merikuljetusten määrä väheni viime vuonna 1,5 % vuoteen 2023 verrattuna. Koko vuonna meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme