Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja
Lääkeresistenssi hankaloittaa syöpähoitoja, mutta uusi tutkimus paljastaa sen syntymekanismeja ja tarjoaa keinoja estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.
Tuore tutkimus paljastaa, miten lääkkeille vastustuskykyiset syöpäsolut aiheuttavat muutoksia syövän kasvuympäristössä. Ilmiö edistää syövän uusiutumista ja selittää, miksi aluksi toimiva täsmälääkitys voi myöhemmin menettää tehonsa.
Syöpähoitojen onnistuminen voi vaarantua, jos pienikin joukko syöpäsoluja osoittautuu tai muuntautuu vastustuskykyiseksi lääkkeille. Tutkijat ovat tunnistaneet uuden mekanismin, joka selittää, miksi keuhkosyöpähoidot eivät aina onnistu: Jo hoitojen alkuvaiheessa pieni mutta sitkeä solujoukko voi selviytyä hoidoista ja muokata kasvuympäristöään. Tämä edistää syövän uusiutumista ja johtaa lääkeresistenssin kehittymiseen. Mekanismi selittää, miksi syövän täsmälääkitykset usein lopulta menettävät tehonsa ja hoitotulokset vaihtelevat potilaasta toiseen.
– Syöpäsolut ovat kuin rikkaruohoja. Vaikka kitkisit ne kaikki, voi maan alle jäädä muhimaan juuria, jotka muokkaavat maaperää ja saavat lopulta uudet rikkaruohot kasvamaan, Helsingin yliopiston dosentti Heidi Haikala vertaa.
Lääkeresistenssi on vaikea taklattava
Lääkeresistenssi on yksi syöpähoitojen suurimmista haasteista. Siksi sen ymmärtäminen on olennaista, jotta voidaan kehittää uusia hoitoja. Tutkimuksesta löytyi myös keinoja, joilla voidaan estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille. Näitä nk. epigeneettisiä lääkkeitä käyttämällä voitaisiin kehittää uusia yhdistelmähoitoja parantamaan hoidon tehoa ja syövän ennustetta.
Syöpäpotilaille keino voisi tarkoittaa parempia ja yksilöllisempiä hoitoja, jotka lisäävät hoidon onnistumisen mahdollisuuksia ja parantavat elämänlaatua. Vaikka tutkimuskohteena olivat keuhkosyövät, tutkimustulosten avulla voidaan ymmärtää myös muiden syöpien lääkeresistenssiä. Syöpäpotilaat voivat mahdollisesti hyötyä tutkimuksen tuloksista 5–10 vuoden kuluessa kliinisen tutkimuksen edistymisestä ja viranomaishyväksynnästä riippuen.
Keuhkosyöpä yleistyy yhä
Syövät, erityisesti keuhkosyöpä yleistyvät, joten parempia hoitomenetelmiä tarvitaan kipeästi.
– Tämän tutkimuksen kohteena olleet keuhkosyövät syntyvät useimmiten nuorille, jotka eivät tupakoi. Syystä tai toisesta valitettavasti juuri tällaiset nuorten syöpätapaukset yleistyvät maailmalla. Vaikka lääkeresistenssi on haastava ongelma, tämä tutkimus osoittaa, että sen voittaminen on mahdollista, Haikala kertoo.
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on kolmen yleisimmän syövän joukossa. Siihen sairastuu 3 000 suomalaista vuodessa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen säätiö, Suomen kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö.
Tutkimusartikkeli Intratumor heterogeneity of EGFR expression mediates targeted therapy resistance and formation of drug tolerant microenvironment on julkaistu 2.1.2025 Nature Communications lehdesssä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä monien eri yliopistojen, muun muassa Dana-Farberin syöpäinstituutin ja Harvard Medical Schoolin, kanssa.
Lisätietoja: apulaisprofessori Heidi Haikala, heidi.haikala@helsinki.fi, puh. 046 659 7547 www.haikalab.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHannamaija Helanderviestintäpäällikkö
Puh:0400 675 820hannamaija.helander@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme