Visa-Pekka Mertanen avaa uusia näkökulmia syntetisaattorilla improvisoituun jazziin
Syntetisaattorit ovat läsnä kaikkialla: 1970-luvulta lähtien valtaosa musiikista, jota kuulemme vaikkapa autoradioissa, hotelliauloissa ja työpaikkojen kahvihuoneissa, sisältää syntetisaattorin. Soittimena syntetisaattorit ovat kenties saaneet 2000-luvun musiikissa enemmän näkyvyyttä kuin sähkökitarat. Syntetisaattorin tarjoamat ilmaisumahdollisuudet haastavat soittajaa ajattelemaan kuin sovittaja.

Taiteilijanimellä Visa Oscar tunnettu jazzmuusikko Visa-Pekka Mertanen esittää tohtorintutkinnossaan viiden legendaarisen jazzmuusikon syntetisaattorisoolojen avulla näkökulmia jazz-syntetisaattori-improvisointiin.
Tutkimuksessaan hän käsittelee Jan Hammerin, Joe Zawinulin, George Duken, Chick Corean ja Michael Breckerin levyttämiä improvisointia muun muassa kappaleissa ”Black Market” ja ”Got a Match?”. Valitut soolot edustavat jazz-improvisoinnin perinnettä ja syntetisaattoreiden käytön huippuhetkiä 1970- ja 1980-lukujen jazz-fuusiossa ja tarjoavat erilaisia tapoja käyttää syntetisaattoria ja efektilaitteita ilmaisuvoiman laajentamiseksi.
-Olen aina mieltänyt itseni kahden eri soittimen - pianon ja syntetisaattorin – soittajaksi. Vaikka “käyttöliittymä” eli koskettimisto on niissä samankaltainen, on niillä molemmilla täysin oma perinteensä. Haluan tuoda julki sitä, kuinka ensimmäisen sukupolven mestarit ovat vaikuttaneet jazz-syntetisaattorin ilmaisuun, Mertanen toteaa.
Tutkimusmenetelminä muun muassa mestarien imitointi
Mertasen taiteellinen tohtorintutkinto sisältää neljä jatkotutkintokonserttia, joissa esitettiin tutkittavien muusikoiden sävellyksiä ja heidän usein esittämiään kappaleita, sekä yhden äänitteen – hänen omia sävellyksiään sisältävän julkaisun “Looking Back, Reaching Forward”(Sibis Jazz/Sony Music Entertainment Finland, 2022).
Lisäksi tutkintoon kuuluu tutkielma, jossa Mertanen syventyi valitsemiinsa sooloihin tehden ja analysoiden transkriptioita sekä valmistamalla imitaatiovideoita. Hän käytti tutkimusmenetelmänään taiteellista, käytäntöön perustuvaa tutkimustapaa, jonka ytimessä on soittotekniikoiden ja improvisointiperinteiden oppiminen mestarien soittoa matkimalla. Transkriptioiden analyysissa Mertanen tarkasteli muun muassa rytmiä, melodioita, harmoniaa, sointiväriä sekä syntetisaattorin reaaliaikaisten ohjaimien suhdetta äänen elävöittämiseen.
Syntetisaattori on ilmeikäs instrumentti
Tutkinnollaan Mertanen haluaa osoittaa, että taitavan soittajan käsissä ja reaaliaikaisia ohjaimia hyödyntäen syntetisaattorien ääni voi saavuttaa samanlaisen nyanssien rikkauden kuin akustisten instrumenttien avulla tuotettu ääni.
-Syntetisaattori kykenee luomaan useita erilaisia sointivärejä ja imitoimaan kaikkien akustisten soittimien piirteitä. Tällöin soittajan on ajateltava kuten sovittaja ja soittotavan muututtava valitun soundin mukana.
Mertasen analyysi avaa uudenlaisen ymmärryksen siitä, kuinka improvisointia voidaan toteuttaa ja kehittää sähköisillä soittimilla samalla jazzin perinteitä kunnioittaen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Visa-Pekka Mertanen
visa.mertanen@gmail.com
http://www.visaoscar.com
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Taideyliopisto lausui Kulttuurivirastoa koskevasta lakiesityksestä6.2.2025 15:16:19 EET | Tiedote
Taideyliopisto jätti lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaan lainsäädäntöehdotukseen 31.1.2025. Taideyliopiston kirjastonjohtaja Tommi Harjun mukaan uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa saavutettavuuskirjasto Celian palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää Varastokirjaston suoritteiden maksuttomuuden säilyttämiseen myös jatkossa. Nämä asiat ovat olennaisia yliopistojen tutkijoiden ja opiskelijoiden tarpeiden kannalta.
Analía Capponi-Savolainen paljastaa lasten laulamisen syviä merkityksiä5.2.2025 13:13:00 EET | Tiedote
Väitöskirjassaan Capponi-Savolainen havaitsi, että laulaminen on tärkeä osa ekaluokkalaisten elämää.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: “Taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnan ytimessä”4.2.2025 13:28:43 EET | Tiedote
Taideyliopisto julkaisi tavoitteensa huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin ja esittää niiden rinnalla toimenpiteitä, joilla kunta- ja aluepäättäjät voivat vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueiden elinvoimaa sekä hyvinvointia. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénin mukaan taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli yhteiskunnan rakentamisessa.
Taideyliopiston muutosneuvottelut saatiin päätökseen12.12.2024 12:43:56 EET | Tiedote
Neuvotteluiden aikana henkilöstöön kohdistuvia säästöjä onnistuttiin pienentämään. Yliopiston vuositasolla tavoittelema kustannussäästö on 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2028 loppuun mennessä.
Kaarlo Hildén jatkaa Taideyliopiston rehtorina11.12.2024 10:46:00 EET | Tiedote
Taideyliopiston hallitus valitsi musiikin maisteri Kaarlo Hildénin Taideyliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiskaudelle kaudelle 1.12.2025-30.11.2029. Hildén aloitti Taideyliopiston rehtorina 1.12.2020.Ingressi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme