Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Kävelyä edistävä ympäristö tukee iäkkäiden osallistumista
Kävelyä edistävällä alueella asuvat iäkkäät henkilöt osallistuivat useammin säännöllisiin kulttuuri- ja yksilöharrastuksiin kuin henkilöt, jotka asuivat kävelyn kannalta epäsuotuisammalla alueella. Ympäristön käveltävyyttä kuvataan usein käveltävyysindeksin avulla, jossa otetaan huomioon lähiympäristön maankäytön monimuotoisuus, katuristeysten lukumäärä ja asukastiheys.
"Erilaiset ympäristöt voivat kannustaa harrastamaan erilaisia toimintoja. Ihmiset voivat myös hakeutua asumaan alueille, jotka tarjoavat heille mieluisia harrastuksia", väitöskirjatutkija Essi-Mari Tuomola toteaa.
Kävelykyvyllä on merkitystä kodin ulkopuolella liikkumisessa
Iäkkäät henkilöt, joilla ei ollut kävelyvaikeuksia tai ainoastaan varhaisia kävelykyvyn heikkenemisen merkkejä, osallistuivat useammin ryhmäaktiviteetteihin, ulkoiluun sekä kulttuuri- ja yksilöaktiviteetteihin kuin henkilöt, joilla jo oli kävelyvaikeuksia. Varhaisia kävelyn heikkenemisen merkkejä ovat esimerkiksi hidastuminen, tarve levätä kesken kävelemisen tai apuvälineen käyttö. Tällaisten kävelymuutosten avulla pystyy edelleen jatkamaan liikkumista, vaikka fyysinen kunto on alkanut heikentyä.
"Etenkin kävelyään muuttaneiden henkilöiden liikkumista ikäystävällinen ympäristö voi ylläpitää ja edistää, mikäli se tarjoaa levähdyspaikkoja ja hyvin hoidettuja kulkureittejä", sanoo Tuomola.
Tutkimus osoitti, että henkilöt, joilla oli hyvä kävelykyky, raportoivat enemmän liikuntapaikkoja ja houkuttelevia paikkoja. Nämä kohteet sijaitsivat kauempana kotoa kuin henkilöillä, jotka kokivat kävelyvaikeuksia. Huomionarvoista oli, että iäkkäiden kävelykyvyn taso ei ollut yhteydessä vierailtujen säännöllisten paikkojen määrään tai etäisyyteen.
"Tällaiset paikat edistävät aktiivisuutta. Ne edistävät päivärytmiä ja antavat mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan. Käyntipaikkojen vähäinen määrä voi olla merkki siitä, että vapaa-ajan aktiviteeteista on luovuttu ja elinpiiri on kaventunut, mikä puolestaan heikentää hyvinvointia", Tuomola pohtii.
Paikkojen lukumäärä yhdistyi myös autonomian tunteeseen. Iäkkäillä henkilöillä, joilla oli vähemmän käyntikohteita ja kohteet lähempänä kotoa, oli rajoittuneempi autonomian tunne kuin niillä henkilöillä, joilla oli enemmän ja kauempana kotoa sijaitsevia käyntikohteita.
Liikunnalliset ikäihmiset löytävät liikuntapaikoille välimatkasta huolimatta
Fyysisesti aktiivisimmat iäkkäät henkilöt käyvät sekä sisä- että ulkoliikuntapaikoissa, jotka voivat sijaita melko kaukana kotoa. Esimerkkejä näistä ovat yleiset puistot, lähiliikuntapaikat, urheilukentät, kuntosalit ja uimahallit. Vähemmän liikkuvat henkilöt sen sijaan käyttävät yleensä vain joko sisä- tai ulkoliikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat lähellä kotia.
"Suotuisassa ympäristössä ja hyvällä etäisyydellä sijaitsevat liikuntapaikat saattavat motivoida iäkkäitä liikkumaan kodin ulkopuolella", Tuomola toteaa.
Korkeampi fyysisen aktiivisuuden taso oli yhteydessä myös liikuntapaikkojen monipuoliseen käyttöön monenlaisilla maankäytön alueilla. Etenkin vähemmän liikkuville ihmisille lyhyt välimatka liikuntapaikkoihin saattaa olla liikkumisen edellytys.
"Asuinalueiden lähellä on tärkeää panostaa liikkumisen edistämiseen, kuten katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen", Tuomola kertoo.
Väitöstutkimus on osa Maantieteelliset piirteet ja iäkkäiden henkilöiden liikkuminen ulkona (GEOage) ja Aktiivisen ikääntymisen paikat (PAA) -tutkimushankkeita. Tutkimuksessa hyödynnettiin Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE)-tutkimuksen ja sen osatutkimuksen (MIIA) sekä Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimuksen aineistoja. Tutkimusprojekteja ovat rahoittaneet Euroopan tutkimusneuvosto, Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen tutkimuskeskus.
TtM Essi-Mari Tuomolan terveystieteiden väitöskirja ”Physical environments, activity destinations and out-of-home mobility in old age” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12. Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/vaitos-tuomola170125. Vastaväittäjänä toimii dosentti Katja Borodulin (Ikäinstituutti) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöskirja on luettavissa verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations.
Essi-Mari Tuomola kirjoitti ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta vuonna 2014. Hän valmistui liikunnanohjaajaksi Lapin ammattikorkeakoulusta kesällä 2017 ja terveystieteiden maisteriksi pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys kesällä 2020. Tuomola aloitti tutkimusavustajana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kesällä 2020 ja väitöskirjatutkijana keväällä 2021. Väitöskirjan viimeistelyä rahoitti Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä liikuntatieteellinen tiedekunta.
Avainsanat: Ulkona liikkuminen, kävelyvaikeudet, fyysinen ympäristö, paikkatieto, ikääntyminen
Lisätietoja:
Essi-Mari Tuomola, TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
essi-mari.m.k.tuomola@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat kehittivät salasanoja miellyttävämmän ja turvallisemman tavan kirjautumiseen14.2.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden monivaiheisen tunnistautumismenetelmän, jolla pyritään ratkaisemaan salasanoihin liittyviä käytettävyys- ja turvallisuusongelmia. Alustasta riippumaton ratkaisu pyrkii korvaamaan perinteiset salasanat, ja sitä voi käyttää useiden digitaalisten tilien kanssa. Hanke kehitettiin Business Finlandin Research to Business -rahoituksella. Menetelmän kehittäneen SAFE-tiimin mukaan kyseessä on yksi ensimmäisistä inklusiivisista tunnistautumisratkaisuista maailmassa.
Jyväskylän yliopistolle yhteensä yli 200 000 euroa lahjoituksia museologian apulaisprofessuurin tehtävään13.2.2025 09:04:13 EET | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Keskitien säätiö, Museoliitto-konserni ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ovat lahjoituksillaan varmistaneet täysimääräisen museologian tieteenalan säilymisen ja kehittämisen Suomessa. Toimijoiden lahjoitus kohdennetaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa museologian apulaisprofessorin tehtävään.
Kulttuurinen yhteistyö, ei ylivalta, luo yhteenkuuluvuutta12.2.2025 13:54:30 EET | Tiedote
Horizon Europe -ohjelman 3 miljoonan euron rahoitus tuo yhteen taiteilijat ja tutkijat 12 maasta luomaan uusia suuntaviivoja taidekasvatukselle. Jyväskylän yliopisto on mukana muokkaamassa tulevaisuuden taidekasvatusta kansainvälisessä hankkeessa. Euroopan komissio on myöntänyt lähes 3 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle, joka yhdistää 13 yliopistoa ja taideorganisaatiota Euroopasta ja Etelä-Tyynenmeren alueelta. Kolmivuotinen yhteistyöhanke käynnistyy helmikuussa 2025 ja tähtää kulttuurisen demokratian edistämiseen. INTRACOMP-hankkeessa ("Intercultural and Transcultural Competence Through Collaborative Cultural Expression") kehitetään uusia koulutuksen ja kulttuuripolitiikan kehyksiä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.
Koulutustutkijat kokosivat tietoa naapurimaissa hyväksi osoittautuneista toimista oppimistulosten parantamiseksi12.2.2025 08:54:05 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa tarkastellaan peruskoululaisten osaamisen muutoksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä niiden pohjalta tehtyjä koulutuspoliittisia uudistuksia muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on koota tietoa PISA-tulosten laskun syistä ja esitellä hyväksi osoittautuneita rakenteellisia ratkaisuja, pedagogisia menetelmiä sekä koulun toimintakulttuuriin ja johtamiseen liittyviä käytänteitä, joita näissä maissa on toteutettu oppimistulosten parantamiseksi.
Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta12.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme