Metsäbiotalouden sivuvirtoja halutaan jalostaa entistä tehokkaammin miljoonarahoituksen saaneessa hankkeessa
Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt 1,1 miljoonan euron rahoituksen Oulun yliopiston hankkeelle, joka tähtää metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostukseen korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Sivuvirroilla, kuten kuorella, sahanpurulla, oksilla ja neulasilla, on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Pohjois-Suomen metsäbiotalouden yrityksissä syntyy merkittävä määrä sivuvirtoja, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Nykyään moni sivuvirta päätyy suoraan energiantuotantoon poltettavaksi, minkä pitäisi olla viimesijainen vaihtoehto.
Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalvelun mukaan vuonna 2023 Suomessa poltettiin puun kuorta energiaksi 6 miljoonaa kuutiometriä. Havupuiden kuori, puru, oksat ja neulaset sisältävät arvokkaita yhdisteitä, joilla on useita hyödyntämismahdollisuuksia teollisuuden eri aloilla. Arvokkaat yhdisteet on mahdollista ottaa talteen ennen kuin sivuvirta poltetaan energiaksi. Tätä kehitetään Metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi (MEBIP) -hankkeessa Oulun yliopistossa.
Käyttöä kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa
Elävässä puussa uuteaineiden tehtävänä on esimerkiksi suojella puuta mikrobiologisilta vaurioilta sekä hyönteistuhoilta. Näitä uuteaineiden aktiivisuuksia on mahdollista valjastaa myös eri teollisuudenalojen käyttöön.
Havupuille on jo olemassa monia vaihtoehtoisia hyödyntämiskohteita puutuotteiden ja massa- ja paperiteollisuuden lisäksi. Mäntyöljystä tuotetaan steroleita, jotka alentavat veren kolesterolia. Lisäksi mäntyöljystä on kehitetty rehuaine, jolla voidaan korvata rehuantibioottien käyttöä. Pihkavoiteita käytetään erilaisten iho-ongelmien hoitoon niiden mikrobien kasvua estävien ja haavan paranemista edistävien vaikutusten vuoksi. Havupuista saatuja uutteita käytetään tehoaineina kosmetiikassa ja lisäravinneteollisuudessa. Norjassa tuotetaan elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa hyödynnettävää vanilliinia kuusesta.
Metsäbiotalouden sivuvirroista talteen otettaville yhdisteille tutkitaan mahdollisia hyödyntämiskohteita MEBIP-hankkeessa, ja niitä löytyy muun muassa kosmetiikka-, lisäravinne- ja lääketeollisuudesta. Esimerkiksi sivuvirtojen sisältämiä steroleita voidaan hyödyntää funktionaalisissa elintarvikkeissa niiden kolesterolia alentavien ja antioksidatiivisten ominaisuuksien ansiosta. Kondensoituneiden tanniinien hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat. Niille voi olla käyttöä esimerkiksi kosmetiikassa niiden supistavan vaikutuksen sekä antioksidatiivisuuden vuoksi. Lisäksi tanniinien käyttöä vesienpuhdistuksessa on tutkittu. Stilbeeneilla ja lignaaneilla on havaittu antioksidatiivisuuden lisäksi mikrobien kasvua estävää aktiivisuutta.
Puutuoteteollisuus.fi-sivuston mukaan yhtä sahatavarakuutiometriä kohden syntyy sahauksen sivutuotteena 0,2 kuutiometriä kuorta. Esimerkiksi Kuhmo Oy:n tuotantokapasiteetti on 600 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa, joten jo pelkästään Kuhmo Oy:llä syntyy kuorta 120 000 kuutiometriä vuodessa. Luken toteuttamassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin varastoinnin vaikutusta kuoren uuteainepitoisuuteen, uuteainepitoisuus oli tuoreessa kuoressa männyllä noin 10 prosenttia ja kuusella noin 12 prosenttia kuiva-aineesta. Näin ollen Kuhmo Oy:n vuosittaisessa kuorisivuvirrassa voisi olla jopa 12 000–14 400 kuutiometriä uuteaineita.
Kemiallisilla analyyseillä ja bioaktiivisuuskokeilla tietoa hyödyntämiskohteista
MEBIP-hankkeessa kehitetään neljää erilaista erottelumenetelmää metsäbiotalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Nämä menetelmät ovat panostoiminen ylikriittinen hiilidioksidiuutto, liuotinuuttoprosessi tanniinien erottamiseksi havupuun kuoresta, ligniinin erottelumenetelmä sahanpurusta sekä jatkuvatoiminen ylikriittinen hiilidioksidiuutto. Hankkeen toimet on aloitettu kesällä 2024, ja hanke jatkuu toukokuun 2026 loppuun saakka.
Hankkeessa tutkitaan edellä mainituilla erottelumenetelmillä saatujen uutteiden kemiallista koostumusta sekä niiden bioaktiivisuuksia antimikrobisuus- ja antioksidatiivisuustesteillä sekä solukokeilla. Näiden tulosten perusteella hankkeessa kartoitetaan kehitettävien teknologioiden hyödyntämiskohteita ja suunnitellaan mahdollisia arvoketjuja, joita voidaan hyödyntää muun muassa yritysvetoisten jatkohankkeiden suunnittelussa. Hankkeessa kehitetään myös raaka-aineena toimivien sivuvirtojen logistiikkaketjua raaka-aineen säilyvyys huomioiden. Hankkeen aikana rakennetaan metsäbiotalouden kasvua tukeva Pohjois-Suomen TKI-toimijoiden välinen yhteistyöverkosto.
Hankkeen toteuttavat ylimaakunnallisena yhteistyöhankkeena Oulun yliopiston kolme eri yksikköä ja Lapin ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Kajaanissa sijaitseva Mittaustekniikan yksikkö (MITY), ja hankkeen toiminta-alue on Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi.
Uusissa biotuotealan innovaatioissa ja korkeammalle jalostetuissa biotalouden tuotteissa on merkittävää kasvupotentiaalia, jonka kehittämistä tukee alueiden välinen yhteistyö. Kehittämällä metsäbiotalouden sivuvirroista korkeamman jalostusasteen tuotteita saadaan monipuolistettua elinkeinoelämää sekä luotua uutta liiketoimintaa.
Hanke rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta saadulla EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuella Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmasta.
Lisätietoja:
Projektitutkija, MEBIP-hankkeen projektipäällikkö Jasmiina Haverinen
Oulun yliopisto, Mittaustekniikan yksikkö, Kajaani
Puh. 046 921 0705
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Puh:050 336 1690elina.mattila-niemi@oulu.fiTietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Innovatiivinen yhdistelmä terästä ja puuta vie rakennusteollisuutta uudelle tasolle – Pohjois-Pohjanmaalta vauhtia vähähiilisiin ratkaisuihin13.2.2025 10:52:48 EET | Tiedote
Puunkäyttö on lisääntynyt globaalisti etenkin suurissa rakennushankkeissa, mikä on kasvattanut tarvetta kehittää puutuotteita ja niiden asentamista entistä ympäristöystävällisemmin. Pohjois-Pohjanmaalla toimiva konsortio on saanut lähes 700 000 euron EU-rahoituksen hankkeelle, jossa hyödynnetään alueella kehitettyjen ultralujien terästen hyviä ominaisuuksia puutuotteiden kehittämiseksi niin, että niiden soveltuvuus eri käyttökohteisiin lisääntyy ja hiilijalanjälki pienenee.
Tekoäly 6G-kehityksessä: suunta ja tarkoitus12.2.2025 06:46:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-tutkimusohjelma julkaisi maailmassa ensimmäisenä useiden kymmenien asiantuntijoiden yhdessä työstämän 6G White Paper -artikkelin jo vuonna 2019. Sarja täydentyi parina seuraavana vuonna useilla eri osa-alueita käsittelevillä kirjoituksilla. Yhteensä tieteellisiä visiointeja on ladattu yli miljoona kertaa. Juuri julkaistu sarjan neljästoista osa keskittyy tekoälyyn.
Hammashoitopelko jää usein tunnistamatta suun terveydenhuollossa11.2.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Hammashoitopelon tunnistamisessa ja pelkäävien potilaiden hoidossa on vielä paljon tehtävää suun terveydenhuollossa. Oulun yliopiston väitöstutkimuksen mukaan hammaslääkärit eivät tunnistaneet yli 15-vuotiaiden potilaiden hammashoitopelkoa päivystysluonteisilla käynneillä, vaikka joka kymmenes potilas kärsi voimakkaasta pelosta. Tutkimus osoitti, että jo lapsuudessa aloitettu hammashoitopelon huomioiminen on tehokasta. Myös kaverikoiran läsnäolo voi lievittää pelkoa. Hammaslääketieteen lisensiaatti Taina Kankaala väittelee aiheesta 14. helmikuuta.
Naisten minäpystyvyydessä parannettavaa – Oulun korkeakoulut vahvistavat naisten rohkeutta yrittäjyyteen ja johtajuuteen10.2.2025 08:42:00 EET | Tiedote
Tuoreen selvityksen mukaan naisten osuus Suomen yritysjohtajista on kasvussa, mutta silti vain harva nainen yltää toimitusjohtajaksi. Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu kannustavat koulutuksen avulla korkeasti koulutettuja naisia etenemään urallaan vaativampiin tehtäviin.
Oulun yliopistossa kehitetään uraauurtavaa teknologiaa sairauksien varhaiseen tunnistamiseen10.2.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uudenlaista biosensoriteknologiaa, joka voi mullistaa sairauksien varhaisen diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudessa. Professori Caglar Elbukenin johtama monitieteinen tutkimushanke, Uuden sukupolven molekyylisensorit, on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron rahoituksen kolmivuotiseen tutkimustyöhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme