Kotihoidon esihenkilö rekrytoi neljänneksen työajastaan – suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä
Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa esimerkiksi toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä. Kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella tulevaisuuden kasvavia asiakasmääriä, joten suunnittelun ja johtamisen rakenteita on uudistettava.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, joka käsittelee vanhuspalvelujen laatua ja tilannetta hyvinvointialueiden alkuvaiheessa sekä kokoaa kehittämissuosituksia palveluntuottajille.
Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu on vaikeaa – rekrytointi vie aikaa johtamiselta
Valtaosa (75 %) seurantaan vastanneista kotihoidon esihenkilöistä arvioi onnistuneensa toiminnan suunnittelussa melko hyvin, mutta vain 14 prosenttia erinomaisesti. Vaikeimmaksi koettiin pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu ja työvuorojen työmäärän tasaisuuden varmistaminen. Vastauksissa korostuivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja rekrytointihaasteet. Lisäksi esille tuotiin suuri vaihtuvuus ja sijaisten runsas käyttö.
”Selvityksen mukaan kotihoidon esihenkilö käyttää rekrytointiin keskimäärin 26 prosenttia työajastaan. Neljännes lähiesihenkilöiden työpanoksesta on siis pois muusta johtamisesta”, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
Rekrytointiin runsaasti työaikaa käyttävät esihenkilöt arvioivat johtamistaitonsa keskimääräistä heikommiksi. He myös arvioivat onnistuneensa toiminnan suunnittelussa huonommin kuin rekrytointiin vähemmän aikaa käyttävät. Kotihoidon esihenkilöt arvioivat johtamisosaamisensa keskimäärin heikommaksi kuin ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöt.
”Kotihoidossa johtamisen vaikeutta lisää esihenkilöiden ja hoitajien välinen etäisyys sekä kotihoidon toimintaympäristön monimutkaisuus”, arvioi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkija, dosentti Antero Olakivi Helsingin yliopistosta.
Tehokkaampi toiminnanohjaus parantaisi resurssien kohdentamista
Kotihoidon yksiköistä 87 prosenttia hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää. Näiden yksiköiden esihenkilöistä 71 prosenttia arvioi, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat auttaneet kohdentamaan henkilöstöä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan hyvin. Reilu neljännes (27 %) ei kuitenkaan kokenut järjestelmän tuovan lisähyötyä.
”Toiminnanohjausjärjestelmiä pitäisi arvioida ja kehittää erityisesti kotihoidon tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi on varmistettava, että järjestelmiä osataan hyödyntää. Nyt esihenkilöt arvioivat teknologioiden ja ohjelmistojen hyödyntämisen hoitotyön suunnittelussa heikoimmaksi osaamisalueekseen”, sanoo THL:n erikoistutkija Petra Saukkonen.
Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen voi tehostaa resurssien kohdentamista, tukea päätöksentekoa sekä edistää asiakaslähtöisyyttä.
Asiakasarviot korostavat kotihoidon uudistamisen tarvetta
Raportin havaintoja vahvistaa uusin vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakastyytyväisyys on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Asiakkaat ovat antaneet kielteisempiä arvioita muun muassa avun riittävyydestä, toiveiden huomioimisesta sekä turvallisuuden tunteesta.
”Tulokset alleviivaavat kotihoidon pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien paremman kohdentamisen tarvetta. Palvelurakenteen keventämisen myötä kotihoitoon kohdistuu entistä suurempi paine. Yksiköiden pitäisi pystyä investoimaan keinoihin, jotka tukevat henkilöstön sitoutumista, osaamisen kehittymistä sekä tehokkaampia rekrytointiprosesseja”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Raportti perustuu pääosin iäkkäiden asumispalvelujen, pitkäaikaishoidon ja kotihoidon toimintayksiköiden esihenkilöille vuonna 2023 tehtyyn Vanhuspalvelujen tila -seurannan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 2748 toimintayksikköä (vastausprosentti 92 %), joista 840 oli kotihoidon toimintayksiköitä.
Lisätiedot
Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023
Hanna Alastalo
johtava tutkija
029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi
Petra Saukkonen
erikoistutkija
029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n lausunto: Terveysperusteinen verotus edistää väestön terveellistä ja kestävää ravitsemusta ja säästää siten terveydenhuollon kustannuksia7.2.2025 12:03:24 EET | Tiedote
Hallituksen esitys makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan nostamiseksi on oikeansuuntainen, mutta liian suppea, arvioi THL lausunnossaan. THL kannattaa laaja-alaista terveysperusteista verotusta ja sen valmistelun aloittamista.
THL viikolla 7/20256.2.2025 15:25:33 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 6.2. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 12.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo on päättäjän arvovalinta. Julkaisemme suositukset, miten kunta- ja hyvinvointialueiden päättäjät, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat voivat edistää alueensa lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä kaikilla palvelualueilla. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 Blogit ma 10.2. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Kirjoittajat: Sini Stolt, johtava asiantunt
Toimeentulotuen saajien joukko on kirjava - tuen uudistaminen ja kulujen leikkaaminen vaativat aikaa ja useita erilaisia toimia4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Syyt toimeentulotuen saamiseen vaihtelevat merkittävästi sekä yksittäisten ihmisten välillä että hyvinvointialueittain, selviää THL:n tuoreesta raportista. Tämä moninaisuus on huomioitava, jotta tukea voidaan uudistaa kestävästi.
THL viikolla 6/202530.1.2025 15:43:34 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 30.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 4.2. Ketkä toimeentulotukea saavat, miksi ja miten viimesijaista turvaa voitaisiin uudistaa? Julkaisemme toimeentulotuesta kattavan raportin, joka tarjoaa myös useita ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseen. Avoin julkistuswebinaari 4.2. klo 13-14.30 Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset pe 31.1. Terveyden edistämisen määrärahaa saavat hankkeet on valittu. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)th
Kriisinkestävä yhteiskunta edellyttää hyvinvoivia ja toisiaan tukevia ihmisiä28.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu hyvinvoivista, sopeutumiskykyisistä ja toisiaan tukevista ihmisistä sekä järjestelmistä, jotka vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia. THL:n tuoreen raportin mukaan suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja terveydenhuoltojärjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Myös turvattomuuden kokemus on yleistynyt, erityisesti ikääntyneillä. ”Luottamus on sekä sosiaalisen kestävyyden että henkisen kriisinkestävyyden ytimessä. Suomessa luottamus on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä perusta uhkaa kuitenkin murentua, jos eriarvoisuus ja osattomuus lisääntyvät, kertoo johtava tutkija Laura Kestilä THL:stä. ”Geopoliittisen epävarmuuden ja monikriisin aikana yhteiskunnallinen keskustelu on usein sävyltään kovaa. Väestön hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kysymykset jäävät helposti varjoon, vaikka juuri niistä olisi t
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme