Sosiaalinen media aiheuttaa ristiriitoja terveydenhuollon hoitosuhteissa
Tutkijat selvittivät sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkia terveydenhuollon potilastyössä. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet arvioi, että sosiaalisen median ja internetin väärä informaatio vaarantaa potilasturvallisuutta.

Tampereen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan terveydenhuollon asiantuntijoilla on ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaan.
Viidennes kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista tai lääkäreistä on kohdannut ristiriitatilanteita, joissa potilas tai potilaan omainen on saanut sosiaalisesta mediasta tai internetistä väärää informaatiota. Vastaajien kuvausten perusteella konfliktien syyt liittyvät potilaiden tai heidän omaistensa internetin informaation perusteella tekemiin diagnooseihin sekä hoitovalintoihin.
Vastaajista yli puolet arvioi, että sosiaalinen media ja internet vaarantavat potilasturvallisuutta. Vaikka vastaajat pitivät virheellistä terveysinformaatiota uhkana, suurin osa vastaajista ei puuttunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa havaitsemaansa virheelliseen informaatioon.
– Salassapitovelvollisuus on keskeinen syy olla puuttumatta virheelliseen tietoon. Moni vastaaja katsoo, että ammatin kertominen ja keskusteluihin puuttuminen saattaa vaarantaa salassapidon. Sosiaalinen median käyttö työaikana ei ole vastaajille sallittua, ja vastaajat haluavat pitää työn ja vapaa-ajan erillään, yliopistotutkija Sinikka Torkkola sanoo.
Verkon terveysinformaatiosta on myös hyötyä potilaalle
Verkon terveysinformaatiosta on myös hyötyä. Vastaajien mukaan sosiaalinen media ja internet auttavat potilasta ymmärtämään sairautta ja sen hoitoa sekä selviytymään paremmin sairautensa kanssa.
Sosiaalinen media on tuonut myös yhä enemmän näkyviin hoidon saajien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollosta. Sosiaalinen media on myös kyseenalaistanut niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin koko instituution auktoriteettiasemaa.
Digitalisoituva viestintä muokkaa terveydenhuollon viestintää – muutoksia työtehtäviin?
Sosiaalinen media ja internet muuttavat terveydenhuollon viestintää. Vaikka suurin osa terveydenhuollon asiantuntijoista ei osallistu vuorovaikutukseen potilaiden kanssa sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media on kuitenkin läsnä niin potilaiden hoidossa kuin laajemmin terveydenhuollon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Digitalisoituva viestintä muokkaa terveydenhuollon viestintää, joka on tähän asti keskitetty pääasiassa viestinnän asiantuntijoille ja pidetty erillään lääkäreiden ja hoitajien työstä.
– Muutokset kyseenalaistavat terveydenhuollon viestintätehtävien työnjaon ja edellyttänevät muutoksia työtehtävissä. Tutkimuksen perusteella on selvää, että tulevaisuudessa terveydenhuollon asiantuntijoiden työssä on aiempaa enemmän muutakin viestinnällistä työtä kuin kiinteästi hoitoon liittyvää vuorovaikutusta, Torkkola kuvaa tutkimuksen johtopäätöksiä.
Kyselytutkimus terveydenhuollon muuttuvista viestintäkäytännöistä on julkaistu joulukuussa 2024 Media & Viestintä -tiedelehdessä. Kyselytutkimus toteutettiin 2019, ja siihen vastasi 490 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevää asiantuntijaa. Tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen 2020-luvun vaihteen Suomessa (NEGATE) -hanketta.
Alkuperäinen artikkeli: Torkkola, S., Tyni, P., Parviainen, J., & Sendra, A. (2024). Terveydenhuollon muuttuvat viestintäkäytännöt: Kyselytutkimus terveydenhuollon asiantuntijoille sosiaalisen median mahdollisuuksista ja uhista potilastyössä. Media & viestintä, 47(4), 53–78. DOI: 10.23983/mv.130759
Lisätietoja:
Sinikka Torkkola, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
p. 044 525 2736
sinikka.torkkola@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiTampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme