Väitös: Homomies kelpasi malliksi vain heteroksi naamioituneena
FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kirjoittamisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin maskuliinisuuden representaatiota lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka suomalaisessa kulttuurissa maskuliinisuuden määritelmät ovat muuttuneet ja rajalinja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä on siirtynyt, vaikkakaan ei hävinnyt.
Silvola tutkii väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää, jossa homofobisissa olosuhteissa yksilö sisäistää ympäristön asenteet ja alkaa syrjiä itse itseään. Tämän lisäksi Silvola tutki passing for straight -ilmiötä eli läpimenoa heterona. Hän hyödynsi metodinaan autoetnografiaa ja luovaa kirjoittamista tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita ja tarkasteli tutkimuksessaan queer-katseen kautta itsestään otettuja muoti- ja mainoskuvia.
Voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä?
Silvola tarkastelee tutkimaansa ilmiötä pohtimalla, millainen mies on kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa. Hän pohtii myös, miten me katsomme kulttuurisia kuvia ja mitä lopulta näemme, kun katselemme representaatiota suomalaisesta miehestä.
Väitöstutkimuksen merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: heidän “tiedettiin” olevan homoseksuaaleja, mutta heidän kuviaan “katsottiin” heteromiehen kuvina. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta. Tämän kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin menevän läpi heteroina (passing for straight) eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä, mutta ei koskaan homomiestä.
"Perimmältä kyse oli siitä, voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä", Silvola selventää.
”Homorutto” jätti rujot jälkensä kokonaiseen sukupolveen
Silvola pohtii väitöskirjassaan, miksi homomies ei ollut kelvollinen edustamaan suomalaista miestä. Erääksi tekijäksi nousee hiv-epidemia, josta uutisoitiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa 1983. Siitä alkoi ”homoruton” aikakausi, joka jätti rujot jälkensä ei vain homomiehiin vaan koko sukupolven käsityksiin seksuaalisuudesta.
Silvola tarkasteli väitöstutkimuksessaan kriittisesti näennäisesti virheettömiä muotikuvia. Hän paljasti niistä jännitteitä ajalta, jolloin sekä aidsiin kuolleiden että nuorten hiv-tartunnan saaneiden homomiesten itsemurhat olivat Suomessa huipussaan.
"Silotelluista kuvista paljastuu miesfeminiinisyyden kielto ja suoranainen kammo miehen anaalinautintoa kohtaan. Miehen rektum nähtiin porttina, jonka kautta aids levisi Suomeen. Valtaväestön asenteet homomiehiä kohtaan olivat aikakaudella vihamieliset. Lääkärilehdessä jopa ehdotettiin hiv-tartunnan saaneiden karkotusta Seilin saarelle loppuiäkseen", Silvola kertoo.
Kari Silvolan väitöskirjan A darkroom of my own: Confessions of a male model. An autoethnographic study of internalized self-discrimination and passing for straight tarkastustilaisuus pidetään 25.1.2025 yliopiston päärakennuksen salissa C4 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii professori Tony E. Adams (Bradley University) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-silvola-250125
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99226
Silvolan väitöstyötä tukivat Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Fulbright Finland Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, Suomen Valokuvataiteen Museo/Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto, Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Taustatietoa:
Kari Silvola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden ja kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Hän on tehnyt pitkän uran ammattimallina, toimittajana sekä kirjoittamisen opettajana.
Lisätietoja: kari.silvola@jyu.fi, 045 150 6693.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Liitteet
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomalaisten sanomalehtien metsäkeskustelussa nousee esiin poliittinen päätöksenteko - Moniääninen metsäkeskustelu kestävyystavoitteista kaipaa vielä uusia alustoja17.2.2025 10:57:52 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.
Leikkipuistot tukevat lasten ja perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta17.2.2025 10:04:10 EET | Tiedote
Kaksi tuoretta Jyväskylän yliopistossa tehtyä tutkimusta tarkastelee leikkipuistojen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden edistäjinä Suomessa. Varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentin Anne Soinin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin pikkulapsiperheiden julkisten leikkipuistojen käyttöä eri vuodenaikoina. Historian tutkijatohtori Essi Jouhkin ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijan Veera Mollin tutkimus puolestaan keskittyi leikkikenttien historiaan ja rooliin lasten hyvinvoinnin rakentajina 1950–1970-luvuilla.
Tutkijat kehittivät salasanoja miellyttävämmän ja turvallisemman tavan kirjautumiseen14.2.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden monivaiheisen tunnistautumismenetelmän, jolla pyritään ratkaisemaan salasanoihin liittyviä käytettävyys- ja turvallisuusongelmia. Alustasta riippumaton ratkaisu pyrkii korvaamaan perinteiset salasanat, ja sitä voi käyttää useiden digitaalisten tilien kanssa. Hanke kehitettiin Business Finlandin Research to Business -rahoituksella. Menetelmän kehittäneen SAFE-tiimin mukaan kyseessä on yksi ensimmäisistä inklusiivisista tunnistautumisratkaisuista maailmassa.
Jyväskylän yliopistolle yhteensä yli 200 000 euroa lahjoituksia museologian apulaisprofessuurin tehtävään13.2.2025 09:04:13 EET | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Keskitien säätiö, Museoliitto-konserni ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ovat lahjoituksillaan varmistaneet täysimääräisen museologian tieteenalan säilymisen ja kehittämisen Suomessa. Toimijoiden lahjoitus kohdennetaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa museologian apulaisprofessorin tehtävään.
Kulttuurinen yhteistyö, ei ylivalta, luo yhteenkuuluvuutta12.2.2025 13:54:30 EET | Tiedote
Horizon Europe -ohjelman 3 miljoonan euron rahoitus tuo yhteen taiteilijat ja tutkijat 12 maasta luomaan uusia suuntaviivoja taidekasvatukselle. Jyväskylän yliopisto on mukana muokkaamassa tulevaisuuden taidekasvatusta kansainvälisessä hankkeessa. Euroopan komissio on myöntänyt lähes 3 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle, joka yhdistää 13 yliopistoa ja taideorganisaatiota Euroopasta ja Etelä-Tyynenmeren alueelta. Kolmivuotinen yhteistyöhanke käynnistyy helmikuussa 2025 ja tähtää kulttuurisen demokratian edistämiseen. INTRACOMP-hankkeessa ("Intercultural and Transcultural Competence Through Collaborative Cultural Expression") kehitetään uusia koulutuksen ja kulttuuripolitiikan kehyksiä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme