Keskitiivis kaupunkiasuminen tukee monimuotoista elonkirjoa
Keskitiivis rakentaminen on vaihtoehto viime aikoina valtavirtana olleelle tiiviille kerrostalokaupungille. Tampereen yliopiston hankkeessa arkkitehtuurin tutkijat loivat uusia talo- ja asuntoratkaisuja sekä korttelimalleja tiiviin ja väljän välimaastoon sijoittuvaan rakentamiseen.

Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä valmistuneessa ASUMA 2.0 – keskitiiviin kaupungin pientalomaiset asumaratkaisut -tutkimushankkeessa tutkittiin pientalomaisen asumisen mahdollisuuksia nykyisessä kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen ytimessä olivat pientalomaiset asumaratkaisut eli asuinalueet, jotka perustuvat 1–3-kerroksisiin talotyyppeihin ja asuntoihin.
– Kaupunkeja on Suomessa suunniteltu ja rakennettu 2000-luvulla painottaen tiivistämistä siten, että luontoarvot on alistettu tehokkuustavoitteille. Ilmasto- ja luontokatokriisien torjumiseksi tarvitsemme planeetan monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta kunnioittavaa yhdyskuntasuunnittelua, joka löytää uudistavia ja elvyttäviä asumisen ja elämisen ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen. Asuma-hanke haluaa olla edelläkävijänä tässä murroksessa, kertoo hankkeen johtaja, professori Panu Lehtovuori.
Keskitiivis kaupunki kyseenalaistaa jaon kerros- ja pientaloihin
Keskitiivis kaupunkirakenne yhdistää väljän ja tiiviin rakentamisen piirteitä kyseenalaistaen perinteisen jaon kerros- ja pientaloalueisiin. Tavoitteena on kaupunkimainen aluetehokkuus 0,3–0,6.
– Tarkasteluissa tuli esille se, että keskitiivis kaupunki mahdollistaa monimuotoisen kaupunkirakenteen sekä eri talotyyppien yhdistelmiä. Vaikka rakentamistehokkuus on keskitiiviin kannalta olennainen kriteeri, rakennustypologioissa ratkaisevana on asukaskohtaiset kerrosalat ja tästä syystä joustava, tarpeisiin mukautuva asuntosuunnittelu on olennainen osa keskitiiviin konseptia, perustelee dosentti Markku Norvasuo Tampereen yliopistosta.
Asumayksikön voi jakaa useampi perhe
ASUMA-hankkeessa kehitettiin käsite asumayksikkö, joka on pientalomainen mutta usean asuntokunnan jakama. Asumayksiköt ovat joustavia ja muunneltavia ja ne mahdollistavat tilan sovittamisen erilaisille asuntokunnille, esimerkiksi monihenkisille perheille, pariskunnille ja yksiasujille. Esteettömän selviytymiskerroksen, jolla tarkoitetaan hissittömän talon maantasokerrosta, ansiosta asumayksiköt sopivat kaikille. Tilojen yksinkertainen muoto taas pitää kustannukset maltillisina.
– Lisäksi yksiköiden tilanmuodostuksessa ja runkorakenteessa pyritään hyödyntämään mittavakiointia, perustelee asumatypologioita kehittänyt tutkijatohtori, arkkitehti Jyrki Tarpio ja jatkaa:
– Pientaloteollisuus on tottunut tuottamaan rakentamisvaiheen variaatioita eli jokaiselle omakotitalo-ostajalle hitusen erilainen talo ja tilaratkaisu. Taloteollisuuden tulisi kuitenkin oppia tuottamaan entistä urbaanimpiin paikkoihin soveltuvia vakiomalleja, joita on mahdollista muuttaa käytön aikana.
Asuma-käsitteen kehitti aikoinaan rakennusneuvos, arkkitehti Olli Lehtovuori, joka loi pitkän uran maanläheisemmän pientaloasumisen puolestapuhujana.
Muunneltavuus kohtuullistaa tilan käyttöä
Asumayksiköiden kytkeytyvyys ja monikerroksisuus tuottavat maankäyttöön tehokkuutta ja kaupunkimaista miljöötä. Riittävyys ja sopivuus tarjoavat sopivan kokoiset – ei liian pienet mutta ei myöskään turhan suuret – asuintilat erilaisille asuntokunnille ja mahdollistavat tilamäärän muutokset ilman tarvetta muuttaa kokonaan eri asuntoon.
Mittavakioinnilla puolestaan tavoitellaan tuotannon rationalisointia ja tuotantotehokkuutta. Lisäksi mittavakiointi edistää kiertotaloutta: runko-osien vakiointi ja rakennusrungon toteuttaminen liitoksilla, jotka mahdollistavat osien ehyenä irrottamisen synnyttävät hyviä mahdollisuuksia osien myöhemmälle uudelleenkäytölle.
Kolmannes korttelista varataan elonkirjolle
Kun asumayksiköitä kytketään yhteen, on mahdollista luoda monimuotoisia ja monipuolisia keskitiiviitä asumakortteleita, joiden pinta-alasta 30 % varataan luonnon monimuotoisuudelle eli elonkirjolle.
– Keskitiivis rakentaminen mahdollistaa uudistavan ja elvyttävän eli ns. regeneratiivisen kaupunkirakentamisen, jossa luodaan urbaania ympäristöä, joka ei vain minimoi rakentamisen haittoja vaan aktiivisesti palauttaa ja parantaa sekä luonnon järjestelmiä että yhteisöjen hyvinvointia, toteaa Lehtovuori.
Asumakorttelit voidaan suunnitella sekoittamalla omistus- ja rahoitusmuotoja. Korttelitasolla voidaan lisäksi edistää esimerkiksi energian tuotannon omavaraisuutta ja hintojen pysymistä kohtuullisina.
Tutkijoiden mukaan 2030-luvun Suomessa on kysyntää urbaanille, omaehtoiselle pientalomaiselle kaupungille, jossa asumatalot joustavat perhekoon, elämäntilanteen ja varallisuuden mukaan.
– Keskitiivis kaupunki avaa myös uusia ratkaisuja työn ja asumisen yhteensovittamisen, mielekkään kiertotalouden, hyvien lähipalveluiden, kestävän mobiliteetin ja päästöttömän energian kysymyksiin, esittää hankkeessa mukana ollut konseptikehittäjä Kimmo Rönkä.
Tutkimusraportti ”Asuma 2.0 – Keskitiiviin kaupungin pientalomaiset asumaratkaisut” on julkaistu 14.1.2025. Hankkeen ovat rahoittaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö:
Professori Panu Lehtovuori, panu.lehtovuori@tuni.fi, 050 525 0252
Tutkijatohtori, arkkitehti Jyrki Tarpio, jyrki.tarpio@tuni.fi, 050 324 2356
Rönkä Consulting Oy:
Konsultti, DI Kimmo Rönkä, kimmo@ronkaexp.fi, 050 339 7550
Kuvat


Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Arviointitutkimus: 9.-luokkalaisten osaaminen on laskenut – myös kouluun liittyvät asenteet ovat muuttuneet kielteisemmiksi14.2.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Oppilaiden suhtautuminen kouluun on muuttunut huomattavan paljon kielteisemmäksi. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut, selviää valtakunnallisesta Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamasta oppimaan oppimisen arvioinnin tutkimuksesta.
Palkittu professori Alexandros Iosifidis palaa Tampereelle12.2.2025 09:05:00 EET | Tiedote
Peter Sarlinin perustama Foundation PS -säätiö on tukenut lahjoituksellaan 13 tekoälyyn keskittyvää professuuria Suomen yliopistoihin. Yksi professuureista sijoittuu Tampereen yliopistoon, jossa tehtävään on nimitetty tekoälytutkijana ansioitunut, aiemminkin Tampereella työskennellyt Alexandros Iosifidis. Tampereen yliopisto on suomalaisista lahjoituksen saaneista yliopistoista ensimmäinen professuurin täyttänyt yliopisto.
Väitös: Arjen hoitotyössä kertyvä data auttaa löytämään kustannustehokkaat hoitomuodot11.2.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Kroonisia sairauksia hoidettaessa kertyy arvokasta tietoa annetun hoidon tehosta ja haittavaikutuksista. Lääketieteen lisensiaatti Pekko Hujanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten arkielämän hoitotyöstä kerääntyvää dataa voitaisiin hyödyntää merkittävien silmäsairauksien hoidon vaikuttavuuden parantamiseen.
Älykello voi pian tunnistaa sydämen vajaatoiminnan6.2.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan tunnistaa sydämen vajaatoiminta tarkemmin ja helpommin kuin on aiemmin pidetty mahdollisena. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä monitieteisessä yhteistyössä, ja se on jatkoa tiimin aiemmille läpimurroille mm. sydänperäisen äkkikuoleman riskin ennustamisessa.
Tampereen yliopistoon investointituotteiden ja teknologiapalveluiden myynnin professuuri elinkeinoelämän tuella6.2.2025 10:55:20 EET | Tiedote
Teknologiaosaaminen on Suomessa hyvällä tasolla, mutta usein myynti takkuaa yrityksissä. Tampereen yliopisto alkaa kouluttaa diplomi-insinöörejä myyntiosaajiksi, kun se perustaa investointituotteiden ja teknologiapalveluiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuuden. Yritysyhteistyössä parannetaan myyntiosaamista suomalaisissa teknologia- ja teollisuusyrityksissä ja edistetään yritysten kansainvälistä kasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme