Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kritisoivat hallituksen esitystä yhteisessä kannanotossaan: "Vahvistetaan tutkimusturvallisuutta rajoittamatta tieteen vapautta"
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusvararehtorit esittävät yhteisessä kannanotossaan huolensa Suomen Akatemiaa koskevasta hallituksen esityksestä. Yliopistot painottavat, että lakiesityksen muotoilua on syytä tarkentaa, jotta mahdolliset väärinkäytökset voidaan estää ja tieteen vapaus turvata.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan:
Eduskunta saa pian istuntotauolta palatessaan käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, joka heijastelee lähivuosina muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Tutkimusta rahoittavaa Suomen Akatemiaa koskevaan lainsäädäntöön esitetään muiden muutosten ohessa kirjausta, jonka mukaan Akatemian “tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.
Lakiesityksen taustalla on EU:n tasollakin yhteinen tavoite, että tutkimusaineistoja tai tutkimuksen tuloksia ei käytetä ihmisoikeuksia loukkaavalla tai turvallisuuttamme vaarantavalla tavalla. Tavoite on ymmärrettävä. Muotoilu sen sijaan on epäonnistunut jättäen sen toimeenpanoon liikaa tulkinnanvaraa, mikä voi mahdollistaa väärinkäytöksiä ja tieteen vapauden rajoittamista. Kriittistä palautetta keränneeltä lausuntokierrokselta palatessaan hallituksen esitystä muokattiin entistä jyrkempään muotoon. Ei siis ihme, että tieteen akateemikot, tutkijat ja tiedeyhteisö laajemminkin ovat huolissaan esityksestä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen linjat ovat jatkuvassa muutoksessa. Poliitikot ja hallitus vaihtuvat säännöllisesti, ja sitäkin tiheämmin elää maailmanpoliittinen tilanne, johon Suomen poliittiset linjat vastaavat.
Tutkimuksen tehtävä on tarjota riippumatonta ja kriittistä tietoa. Julkisesti rahoitetun tieteen ja tutkimuksen tulee olla vapaata mahdollistaen myös kriittiset näkökulmat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ilman, että kriittiset näkökulmat tulkitaan kansallisen turvallisuuden vaarantamiseksi.
Lain perustellut tavoitteet tutkimusturvallisuuden varmistamisesta voitaisiin täyttää myös ilman, että laki muotoillaan näin lavean tulkinnan mahdollistaen. Euroopan unionin neuvosto on toukokuussa antanut tutkimuksen turvallisuuden parantamista koskevan suosituksen, jossa on esitetty toimenpiteitä tutkimuksen turvallisuuden parantamiseksi ilman viittauksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomen Akatemialle laissa asetettavat velvoitteet voitaisiin kirjoittaa suosituksen mukaisesti.
Selvää on, että Suomen Akatemia tarvitsee uudessa tilanteessa tukea ja resursseja velvoitteidensa hoitamiseksi. Tutkimusturvallisuutta koskevaa vastuunjakoa tulee myös selkeyttää Akatemian, hakijan, sekä hakijan taustaorganisaation välillä, jotta tutkimusturvallisuuteen liittyviä riskejä voidaan arvioida ja hallita paremmin.
Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto toivovat valiokuntakäsittelyltä uudelleenarviota pykälän muotoilusta.
Anne Portaankorva
Tutkimuksesta vastaava vararehtori
Helsingin yliopisto
Jyri Hämäläinen
Tutkimuksesta vastaava vararehtori
Aalto-yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Holappavaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:0503291731sara.holappa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme