Alkuperäiskansojen ääni kuuluviin koulutuksen eri tasoille
Suurella osalla suomalaisista on vajavaiset tai virheelliset perustiedot saamelaisista. Tietovajetta alkuperäiskansoista on havaittu ympäri maailmaa. Tuore tutkimuskartoitus korostaa, että alkuperäiskansojen ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin koulutuksessa.

Enemmistöväestön syvä tietämättömyys alkuperäiskansa saamelaisista on Suomessa ongelma, josta ovat toistuvasti huomauttaneet Suomelle sekä saamelaisyhteisöt että Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI.
Tietovaje tarkoittaa, että suurella osalla suomalaisista on hyvin vajavaiset – tai virheelliset – perustiedot saamelaisten läsnäolosta, kulttuureista, ja suomalaisten ja saamelaisten välisestä historiasta.
Vastaavaa tietovajetta alkuperäiskansoista on havaittu enemmistöväestön joukossa ympäri maailmaa. Tampereen yliopistot tutkijat selvittivät, miten tietovaje nähdään ja miten sitä voisi purkaa kasvatus- ja koulutuskentällä.
Tutkimuskartoituksessa tarkasteltiin kasvatustieteellistä tutkimuskirjallisuutta kuudesta eri maasta; Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Kanadasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.
– Kartoitus voi tukea päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä Suomen kaltaisessa maassa, jossa muun muassa käynnissä oleva saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ korostaa tavoitteissaan tiedon lisäämisen merkitystä, sanoo väitöskirjatutkija Ella Mattila.
Mattila kertoo, että myös ECRI on raporteissaan varoittanut tietovajeen lisäävän saamelaisten kohtaamaa vihapuhetta ja kannustanut saamelaisaiheiden opetuksen lisäämiseen suomalaisessa koulujärjestelmässä.
Vaikeaan historiaan liittyvät tunnereaktiot haittaavat oppimista
Mattilan mukaan tutkimuskirjallisuus valottaa, kuinka tietovaje alkuperäiskansoista ei ole aivan "tavallista tietämättömyyttä".
– Tietovaje juontaa juurensa pitkäikäisiin kolonialismin ja vaientamisen rakenteisiin, joissa alkuperäiskansat on jätetty sekä historiallisten että nykypäivän dokumenttien, keskustelujen ja päätöksenteon marginaaliin, hän sanoo.
Kartoituksen mukaan alkuperäiskansoista oppimista haittaa jo omaksuttu väärä tai stereotyyppinen tieto sekä vaikeaan historiaan liittyvät tunnereaktiot, kuten syyllisyyden tai vihan tunteet, joita voi herätä omien henkilökohtaisten tai kansallisten ennakko-oletusten tullessa kyseenalaistetuiksi.
– Tunnereaktiot voivat herättää uuden tiedon vastustusta, aktiivista välttämistä tai sen täyttä kieltämistä, Mattila kertoo.
– Laajemmassa keskustelussa ja koulujärjestelmässä vallinneen hiljaisuuden takia moni ei ole kuullut alkuperäiskansoista ja hämmästyy itsekin tietojensa vähyydestä. Samalla yksilöillä on henkilökohtaista vastuuta siinä, miten vastaanottaa uutta tietoa ja kykenee käsittelemään omia oletuksiaan ja tunteitaan uusien näkökulmien edessä, vaikka ne esimerkiksi näyttäisivät omaa kansaa ikävämmässä valossa, Mattila jatkaa.
Perustietojen opettaminen eri koulutusasteilla on tärkeä askel
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden ja laajassa levikissä olevien oppimateriaalien saamelaistieto on vähäistä.
– Saamelaisiin liittyvä opetus on Suomessa tällä hetkellä epävarmaa ja pitkälti riippuvaista yksittäisten opettajien motivaatiosta, Mattila kuvailee.
Hän sanoo, että alkuperäiskansoihin ja heidän kohtaamaansa historiaan liittyvien perustietojen sisällöllinen opettaminen eri koulutusasteilla on tärkeä askel ja tuki – myös kasvatusalan ammattilaisille, joille aiheet voivat olla yhtä lailla epävarmoja ja siten houkutus niiden välttelemiselle voi olla korkea.
Mattilan mukaan sisällöllisen ja tiedollisen tuen lisäksi on tärkeää tunnistaa aiheen monimutkaisuus ja sen sosiaaliset ja emotionaaliset tasot.
– Kirjallisuudessa korostuu tarve nostaa alkuperäiskansojen ääntä kuuluviin koulutuksen eri tasoille, antaa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja aitoon dialogiin sekä tarjota tukea uuden oppimisen äärellä heräävässä itsereflektiossa ja tunnetyössä, Mattila sanoo.
Tutkimuskartoitus on julkaistu artikkelina Educational Review -tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli: Mattila, E., Lindén, J., & Annala, J. (2024). Reviewing educational conceptualisations of transnational settler ignorance. Educational Review, 1–25. DOI: 10.1080/00131911.2024.2437405
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa25.3.2025 12:24:39 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.
Väitös: Tulosperusteiset liiketoimintamallit laitevalmistajien tulevaisuuden elinehtona25.3.2025 10:39:08 EET | Tiedote
Teollisuuden laitevalmistajat etsivät keinoja parantaa kykyään onnistua epävarmassa maailmassa siirtymällä tulosperusteisiin liiketoimintamalleihin. Olli Kuismanen selvittää väitöstutkimuksessaan, miten nämä mallit kestävät muutoksia ja kriisejä pitkän elinkaarensa aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme