Saavatko aktiivisuusranneke tai muut sovellukset meidät liikkumaan? Tutkimus osoitti etäteknologian hyödyt erityisesti kuntoutuksessa
Sanna Säteri tutki väitöskirjassaan vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa, ja nopeasti kehittyvästä teknologiatarjonnasta on pyritty löytämään ratkaisuja sen lisäämiseen.

Väitöskirjatutkimus on osa kahta laajempaa, KELA:n rahoittamaa ja dosentti Tuulikki Sjögrenin johtamaa tutkimuskokonaisuutta, ja se keskittyy etäteknologian käyttöön erityisesti sydänkuntoutuksessa.
Etäteknologia tehokasta erityisesti kuntoutuskäytössä
Tutkimuksessa havaittiin etäteknologian avulla toteutetun liikunnallisen intervention olevan yhtä tehokasta verrattuna tavanomaiseen kasvotusten tai kirjallisen materiaalin avulla toteutettuun interventioon. Sen sijaan erityistä lisäarvoa etäteknologia toi eri sairauksien kuntoutukseen, jossa se lisäsi fyysistä aktiivisuutta 25 % perinteisiä menetelmiä enemmän.
Myös sydänkuntoutuksessa etäteknologian käyttö osoittautui lupaavaksi. Satunnaistetussa koeasetelmassa havaittiin, että etäteknologian käyttö omakuntouksen tukena toi lisäarvoa, lisäten kevyttä fyysistä aktiivisuutta ensimmäisen 6 kk aikana keskimäärin 5,4 viikkotuntia kontrolliryhmää enemmän. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja kohtalaisessa tai raskaassa fyysisessä aktiivisuudessa.
"Kun kyseessä on kuntoutujaryhmä, jonka fyysinen aktiivisuus on tyypillisesti alhaisempaa liikkumiseen liittyvien pelkojen sekä toimintakyvyn haasteiden vuoksi, voi vähäinenkin liikunnan lisäys edistää terveyttä", Säteri sanoo.
Sydänkuntoutujien teknologiamyöntyvyyttä tutkittaessa aktiivisuusmittarit ja internetpohjainen valmennusohjelma koettiin hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi.
Sanna Säterin fysioterapian väitöskirja "The promotion of physical activity with remote technology, with a special focus on cardiac rehabilitation” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 31.1.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Bäck (Linköpingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuulikki Sjögren (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio pidetään suomeksi. Väitöstä voi seurata myös verkossa.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lisätiedot:
TtM Sanna Säteri
Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: sannasateri@gmail.com
Puhelin: 0440230785
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Eritrean luokkahuoneiden muuttaminen – oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan lupaukset ja haasteet (Abraham Tadesse Bahta)19.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
MA Abraham Tadesse Bahtan väitöskirja esittelee perusteellisen tutkimuksen oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan (LCIP) soveltamisen lupauksista ja käytännön toteutuksesta dialogisen opetuksen (DT) kautta Eritrean toisen asteen luokkahuoneissa.
Suomalaisten sanomalehtien metsäkeskustelussa nousee esiin poliittinen päätöksenteko - Moniääninen metsäkeskustelu kestävyystavoitteista kaipaa vielä uusia alustoja17.2.2025 10:57:52 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.
Leikkipuistot tukevat lasten ja perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta17.2.2025 10:04:10 EET | Tiedote
Kaksi tuoretta Jyväskylän yliopistossa tehtyä tutkimusta tarkastelee leikkipuistojen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden edistäjinä Suomessa. Varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentin Anne Soinin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin pikkulapsiperheiden julkisten leikkipuistojen käyttöä eri vuodenaikoina. Historian tutkijatohtori Essi Jouhkin ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijan Veera Mollin tutkimus puolestaan keskittyi leikkikenttien historiaan ja rooliin lasten hyvinvoinnin rakentajina 1950–1970-luvuilla.
Tutkijat kehittivät salasanoja miellyttävämmän ja turvallisemman tavan kirjautumiseen14.2.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden monivaiheisen tunnistautumismenetelmän, jolla pyritään ratkaisemaan salasanoihin liittyviä käytettävyys- ja turvallisuusongelmia. Alustasta riippumaton ratkaisu pyrkii korvaamaan perinteiset salasanat, ja sitä voi käyttää useiden digitaalisten tilien kanssa. Hanke kehitettiin Business Finlandin Research to Business -rahoituksella. Menetelmän kehittäneen SAFE-tiimin mukaan kyseessä on yksi ensimmäisistä inklusiivisista tunnistautumisratkaisuista maailmassa.
Jyväskylän yliopistolle yhteensä yli 200 000 euroa lahjoituksia museologian apulaisprofessuurin tehtävään13.2.2025 09:04:13 EET | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Keskitien säätiö, Museoliitto-konserni ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ovat lahjoituksillaan varmistaneet täysimääräisen museologian tieteenalan säilymisen ja kehittämisen Suomessa. Toimijoiden lahjoitus kohdennetaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa museologian apulaisprofessorin tehtävään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme