Kosteikkorahoitusta tarjolla 16 miljoonaa euroa
Kosteikot ovat erityisiä elinympäristöjä, joiden hyödyt ovat niin mittavat ja moninaiset, että niiden perustamista ja hoitoa tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Salon Perniössä sijaitsevalla Kosken kartanolla kosteikosta on ollut hyötyä sekä ympäristölle että maataloudelle.

Suomella on tavoitteena rahoittaa 428 kosteikkoinvestointia EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla vuosina 2023–2027. Kosteikkorahoitusta on saatavilla yhteensä 16 miljoonaa euroa, mutta hakemuksia ei ole tullut toivotulla tavalla. Vuosina 2023 ja 2024 Suomessa on rahoitettu yhteensä 74 kosteikkoinvestointia. Varsinais-Suomeen hakemuksia on saatu vain kuusi ja niistä kolme on saanut myönteisen rahoituspäätöksen.
Ei-tuotannollisten kosteikkoinvestointien tukea voi hyödyntää kosteikkoihin, joilla tavoitellaan vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuuden edistämistä tai ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä kosteikkoja perustetaan pääsääntöisesti vettämällä turvemaita, jolloin syntyy uusia hiilinieluja. Tällaisia alueita ei Varsinais-Suomessa juurikaan ole, mutta vesiensuojelu- ja monimuotoisuuskosteikkojen perustamiselle olisi hyvät edellytykset.
Vesiensuojelukosteikot toimivat suodattimina vesistöjen ja maatalousmaan tai metsän välillä. Kun vesi valuu pelloilta tai metsistä ensin kosteikkoon, osa vesistöjä rehevöittävistä ravinteista ja kiintoaineksesta jää sinne. Kosteikot pidättävät hyvin esimerkiksi fosforia, joka edistää muun muassa levien kasvua.
Monimuotoisuuskosteikoilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä. Erilaiset kosteikot tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille kasvi- ja eläinlajeille, esimerkiksi sudenkorennoille, sammakoille, sisiliskoille, linnuille ja lepakoille.
Kosteikot voivat auttaa myös varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin: Kuivina kausina kosteikoista saa kasteluvettä pelloille ja puutarhaan sekä juomavettä laiduntaville eläimille. Rankkasateiden aikana ne taas varastoivat vettä, jolloin vesi ei tulvi pelloille. Lisäksi kosteikoilla on usein maisema- ja virkistyskäyttöarvoja.
Yli puolen hehtaarin kokoisen kosteikon perustamiseen voi saada tukea korkeintaan 12 000 euroa hehtaarilta. Jos kosteikko on 0,3–0,5 hehtaarin kokoinen, tuki on korkeintaan 4 100 euroa koko kosteikolle. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tukihaussa neuvoo maaseutuyksikön tarkastaja Henriikka Kajula, jota maakunnan pieni hakemusmäärä kummastuttaa. Yleisesti hän pitää kosteikkotukea varsin houkuttelevana, mutta perustamiskustannukset voivat toki vaihdella paljonkin alueittain ja tällä hetkellä rakentamisen kustannukset ovat korkealla.
– Kosteikoista saa myös vuosittain pinta-alan perusteista ympäristötukea, kun viljelijä tekee ELY-keskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona, Kajula kertoo.
Ei-tuotannollisten investointien suunnitteluun ja kosteikonhoitosopimusten hoitosuunnitelmien teettämiseen voi saada Neuvo-korvausta.
Kosken kartanolla on 15 kosteikkoa
Salon Perniössä, Kiskonjoen rannoilla sijaitsevan Kosken kartanon mailla on laidunnettu ainakin 350 vuotta. Aikoinaan alueella on ollut paljon luonnontilaisia kosteikkoja, mutta ojitusinnostuksen myötä ne menetettiin. Nykyisin tilaa viljelee Fredrik von Limburg Stirum, joka innostui kosteikosta jo opiskeluaikanaan.
– Minulla on aina ollut erityinen kiinnostus erilaisia elinympäristöjä kohtaan. Tein graduni Suomen lintukosteikkojen historiasta ja nykytilasta 2000-luvun alussa. Sen jälkeen vedin kosteikkoprojektia Suomen metsästäjäliitossa ja vuonna 2005 perustin tänne ensimmäisen kosteikon, hän kertoo.
Nyt kosteikkoja on jo 15. Pienin on alle hehtaarin kokoinen ja suurin on yhdessä naapureiden kanssa ennallistettu jopa 20 hehtaarin kokoinen Vähäjärven kosteikko. Osa kosteikoista on ketjutettu niin, että vesi siirtyy kosteikosta toiseen, jolloin sen viipymä alueella lisääntyy entisestään. Tilan toiseksi suurin kosteikko, Saarenjärven rantakosteikko, on vesilinnuille otollinen SOTKA-kosteikko, joka on myös suojeltua Natura-aluetta.
– Kosteikon ei kuitenkaan tarvitse olla valtavan kokoinen ollakseen hyödyllinen. Ja eri lajit hyötyvät erilaisista kosteikoista, von Limburg Stirum muistuttaa.
Tilalla on myös kausikosteikkoja. Niistä päästetään vesi pois kesällä, jolloin lehmät pääsevät alueelle laiduntamaan.
Koko vuoden projekti
Kosteikkojen kanssa maltti on valttia. Perustamiseen saattaa kulua kokonainen vuosi.
– Ensin tehdään suunnitelmat ja vasta sitten voi jättää tukihakemuksen. Tukipäätökseen menee oma aikansa ja sitten pitää odottaa sopivaa keliä kaivamiseen. Kun kaivuutyöt on tehty, pitää vielä odottaa kasvillisuutta ennen kuin kosteikkoon päästetään vesi, von Limburg Stirum avaa prosessia.
Kun kosteikko on valmis, luonnon monimuotoisuus alkaa lisääntyä pikkuhiljaa. Samoin vesistövaikutukset ovat usein nähtävillä vasta jonkin ajan kuluttua.
Kosteikot vaativat jonkin verran hoitotoimenpiteitä. Kosken kartanolla suurin osa kosteikoista hoidetaan laiduntamalla, mutta metsäisissä kosteikoissa tehdään myös raivauksia. Lintujen pesintärauhan kosteikoilla voi turvata esimerkiksi pienpetojen metsästyksellä.
Vastaavasti kosteikoista on taloudellista hyötyä pitkäksi aikaa.
– Suurin taloudellinen hyöty tulee siitä, että laiduntavat eläimet saavat kosteikoista juomavettä, jolloin vettä ei tarvitse kuljettaa.
Kosteikot tarjoavat myös hienoja luontoelämyksiä. Esimerkiksi lintubongareita kulkee Kosken kartanon alueella säännöllisesti. Alueella on nähty harvinaisia petolintuja ja vesilintuja kuten heinätavi ja mustakurkku-uikku. Helsingin yliopisto on käynyt tilalla tekemässä lintulaskentaa, jonka tulokset osoittavat hyvin kosteikkojen monimuotoisuushyötyjä.
Kosken kartanolla on 1 700 hehtaaria metsää ja 250 hehtaaria peltoa, jota käytetään sekä laidunmaana että viljelyyn. Vuonna 2014 WWF valitsi Kosken kartanon Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi.
Kosteikkoja tarvitaan muuallakin kuin maatiloilla!
Yleishyödyllisiin kohteisiin perustettaviin kosteikkoihin voi saada EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmistä. Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit voivat liittyä ilmastonmuutokseen hillintään, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Avainsanat
Kuvat








Linkit
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee selvityspyynnön Turun Seudun Energia Oy:lle viemärin asennusvirhettä koskevan häiriöilmoituksen pohjalta11.2.2025 16:19:59 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on saanut maanantai-iltapäivänä 10.2.2025 häiriöilmoituksen Turun Seudun Energiatuotanto Oy:ltä koskien viemärin asennusvirhettä Naantalin voimalaitoksella
Turun Yliopistonmäen rakennuksista on tehty kaksi rakennussuojelupäätöstä11.2.2025 13:32:07 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on määrännyt 11.2.2025 tekemillään päätöksillä Turun Yliopistonmäellä sijaitsevat entiset kuurojenkoulun rakennukset piha-alueineen, Kaivokadun portaikon sekä Ylioppilastalot suojeltaviksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.
NTM-centralen i Egentliga Finland främjade välbefinnandet i Sydvästra Finland med över 300 miljoner euro 202410.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Via NTM-centralen i Egentliga Finland styrdes cirka 317 miljoner euro i finansiering till tjänster i Egentliga Finland och Satakunta 2024. NTM-centralen finansierar tillväxten och utvecklingen hos företagen i regionen, beviljar olika understöd för bl.a. restaurering av miljön och olika skyddsprojekt samt skaffar utbildningar, trafiktjänster, väghållning och naturskyddsområden.
Varsinais-Suomen ELY-keskus edisti vuonna 2024 Lounais-Suomen alueen hyvinvointia yli 300 miljoonalla eurolla10.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle ja alueen palveluihin kanavoitui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta rahoitusta n. 317 miljoonaa euroa vuonna 2024. ELY-keskus rahoittaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä, myöntää erilaisia avustuksia mm. ympäristön kunnostustöihin ja suojeluhankkeille sekä hankkii koulutuksia, liikennepalveluja, tienpitoa ja luonnonsuojelualueita.
Leuto ja sateinen talvi kurittavat maanteitä6.2.2025 09:20:00 EET | Tiedote
Poikkeuksellisen leuto talvi ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat tuoneet haastetta päällysteiden kunnon ylläpitoon. Vallitsevat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet runsaasti päällystevaurioita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Reikien paikkaaminen on haastavaa märissä olosuhteissa, mutta ylläpidossa tehdään kaikki voitava, jotta tiellä liikkuminen olisi turvallista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme