Hirvisaalis kääntyi kasvuun

Luonnonvarakeskuksen viime maaliskuussa antaman arvion mukaan hirvikanta kääntyi useamman vuoden jatkuneen kannan pienentymisen jälkeen noin kuuden prosentin kasvuun. Tämän seurauksena tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella myös hirvisaalis oli edelliskautta suurempi.

Pyyntilupia viime kaudelle myönnettiin runsaat 34 000 eli noin kymmenen prosenttia edelliskautta enemmän ja lupamäärällä tähdättiin asetettujen tavoitteiden mukaiseen metsästykseen. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli noin 84 prosenttia, mikä on noin kuusi prosenttiyksikköä edelliskautta korkeampi.

-Hirvisaalis kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Hirvisaalis oli urosvoittoinen ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. Vasojen osuus saaliissa oli 47 prosenttia.

Päättyneen kauden metsästystä koskivat viime keväänä alkaneelle kolmivuotiskaudelle asetetut alueelliset kantatavoitteet, jotka tähtäävät koko maassa 70 000–90 000 yksilön talvikantaan. Tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskus julkaisee arvionsa jahdin jälkeisestä hirvikannasta.

Hirvi on koko maan tasolla tärkein riistaeläimemme ja viime jahtikaudella sen metsästykseen osallistui jälleen noin 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvisaaliista saatiin noin viisi miljoonaa kiloa luullista lihaa. Lisäksi metsästyksellä on huomattava virkistysarvo. Päättyneellä metsästyskaudella hirvijahdissa vietettiin aikaa noin 665 000 henkilötyöpäivää.