Raportti: Venäjä pyrkii vaikuttamaan yksilöihin ja syventämään ristiriitoja länsimaissa – tekoälyä hyödynnetään aiempaa enemmän

Viime vuosien aikana niin Venäjällä kuin länsimaissakin keskustelu informaatiosodankäynnistä on kääntynyt disinformaatiosta ja propagandasta sodankäynnin vaikutuksiin yksilöihin ja yhteisöihin laajemmassa yhteiskunnallisessa merkityksessä. 

Venäjällä kehitykseen on vastattu kehittämällä uusi mentaalisen sodankäynnin käsite, joka perustuu pitkälti jo Neuvostoliiton aikana käytössä olleisiin vaikuttamiskeinoihin, kuten reflektiiviseen kontrolliin ja strategiseen harhauttamiseen. 

”Käytännön tasolla tavoitteena on vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen ajatteluun, tiedon prosessointiin ja päätöksentekoon. Toimia kohdistetaan erityisesti yksilöihin, joiden sidoksia toisiinsa, yhteisöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan pyritään heikentämään vääristellyn informaation ja vaihtoehtoisten maailmankuvien kautta”, Puurunen kuvailee. 

Venäjä käyttää ristiriitaisia narratiiveja kylvääkseen epäilyä ja syventääkseen yhteiskunnan jakolinjoja pyrkien horjuttamaan esimerkiksi luottamusta viranomaisiin. Venäläisessä keskustelussa länsi onkin siirtynyt “totuuden jälkeiseen” aikaan, jossa kriittinen ajattelu ja siihen perustuva päätöksenteko ovat vähentyneet. 

Jatkuva informaatiotulva on nopeuttanut päätöksentekoa, joka perustuu yhä enemmän tunteisiin ja virheellisiin tulkintoihin. Venäjä hyödyntää tätä kehityskulkua vääristämällä ja korvaamalla yhteiskunnan arvoja ja merkityksiä, pyrkien muuttamaan ihmisten maailmankuvaa. 

”Venäjä käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa sekä länsimaiden laajaa sanan- ja lehdistönvapautta. Tavoitteena on manipuloida julkista mielipidettä levittämällä muun muassa puolitotuuksia, suoria valheita ja strategisesti kehystettyä tietoa. Apuna käytetään niin Venäjän valtionmediaa, trollitehtaita kuin venäjämielisiä poliitikkojakin”, Puurunen kertoo. 

Kehittyviä teknologioita, kuten tekoälyä, hyödynnetään toiminnassa koko ajan yhä enemmän. 

Puurusen mukaan keinoja käytetään elämäntapojen, perinteiden ja yhteisten arvojen tuhoamiseen samalla, kun Venäjä esitetään perinteisten arvojen puolestapuhujana ja vastavoimana rapautuvalle lännelle. 

”Mentaalinen sodankäynti voi näkyä Suomessa esimerkiksi disinformaation levittämisen ja julkisen keskustelun manipuloinnin kautta. Tarkoituksena voi olla herättää epäluottamusta viranomaisia kohtaan, polarisoida yhteiskunnallista keskustelua ja sitä kautta heikentää Suomen kykyä puolustautua informaatio- ja kyberhyökkäyksiä vastaan”, Puurunen kertoo. 

Raportista löytyy myös keinoja mentaaliseen sodankäyntiin vastaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen kansalaisten ja viranomaisten kouluttamisen kautta, disinformaatiota torjuvien viestintästrategioiden kehittäminen luotettavan tiedonvälityksen edistämiseksi, kansainvälisen yhteistyön tekeminen sekä invertoiminen teknologisiin ratkaisuihin, jotka auttavat tunnistamaan ja torjumaan näitä vaikuttamisen keinoja. 

”Informaatiosodankäynti on Venäjälle mentaalisen sodankäynnin työkalu, jolla haluttuja päämääriä pyritään saavuttamaan. Näiden narratiivien tunnistaminen ja niihin vastaaminen yhteiskunnallisella tasolla on olennainen osa informaatiosodankäynniltä suojautumisessa”, sanoo Mari Puurunen. 

Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.