Varsinais-Suomen ELY-keskus edisti vuonna 2024 Lounais-Suomen alueen hyvinvointia yli 300 miljoonalla eurolla
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle ja alueen palveluihin kanavoitui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta rahoitusta n. 317 miljoonaa euroa vuonna 2024. ELY-keskus rahoittaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä, myöntää erilaisia avustuksia mm. ympäristön kunnostustöihin ja suojeluhankkeille sekä hankkii koulutuksia, liikennepalveluja, tienpitoa ja luonnonsuojelualueita.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta myönnetyn tai muuten kanavoidun rahoituksen määrä kasvoi vuonna 2024 yli 44 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.
”Viime vuonna korostuivat teiden korjaustoimet ja esimerkiksi päällysteitä uusittiin erittäin runsaasti. Maa- ja puutarhatalouden rakennetukiavustuksissa olimme suurin rahoittaja valtakunnallisesti kuten edellisenäkin vuonna. Vesiensuojelua on tuettu useiden kunnostushankkeiden ja KIPSI-hankkeen ja Saaristomeri-ohjelman kautta. Luonnonsuojelua edistettiin myös monipuolisesti - ja kaiken ytimessä oli mainio yhteistyö lukuisten kumppaneidemme kanssa”, summaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Olli Madekivi.

Varsinaissuomalaisia pk-yrityksiä tuettiin yli
5,5 miljoonalla eurolla
Vuonna 2024 Varsinais-Suomen alueen pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettiin yrityksen kehittämisavustuksia yhteensä reilut 5,5 miljoonaa euroa. Hakemuksia jätettiin yhteensä 141 kappaletta, joista myönteisen päätöksen sai 67 kappaletta. Yrityksen kehittämisavustukseen käytetään pääosin EU-ohjelmavaroja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Myönnetystä rahoituksesta valtaosa, noin 5,1 miljoonaa euroa, oli EU-osarahoitteista. Tämän lisäksi varsinaissuomalaisille pk-yrityksille myönnettiin reilut 450 000 euroa avustuksia kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen valtuudesta.
Yrityksen kehittämisavustuksia on myönnetty kehittämisprojekteihin, jotka tukevat yrityksen kilpailukyvyn, erityisesti kansainvälistymisen ja vientivalmiuksien, vahvistamista sekä pk-yritysten investointeihin, kuten uusien tuotannollisten koneiden ja laitteiden hankintaan.
Kalataloudellisiin investointeihin myönnettiin
2,7 miljoonaa euroa
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) kautta ELY-keskus myönsi vuonna 2024 elinkeinokalatalouden tukia Varsinais-Suomen alueella yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa. Tukea sai yhteensä 66 yritystä sekä seitsemän yhdistystä tai julkisen sektorin edustajaa. Tukea myönnettiin pääasiassa kaupallisen kalastuksen investointeihin, kuten terveyteen ja turvallisuuteen sekä talvikalastukseen liittyviin investointeihin. Tukea myönnettiin myös pyydysten valikoivuuteen ja suojaamiseen sekä eläinten hyvinvointiin liittyviin investointeihin. Lisäksi tukea myönnettiin vesiviljelyn investointeihin, esimerkiksi hyljekarkoittimiin.
Kansallisia kalatalousvaroja, kuten kalastonhoitomaksuja ja kalataloudellisia kunnostusvaroja (mukaan lukien NOUSU-hankkeet), myönnettiin yhteensä 414 000 euroa.
Maaseudun elinvoimaisuutta edistettiin EU:n maaseuturahoituksella
Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää EU:n maaseuturahoitusta maaseudun alueelliseen kehittämiseen. Rahoituskauden 2023–2027 päätöksenteko käynnistyi täydellä teholla vuonna 2024: Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi maaseudulla toimivien yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa. Myönnetystä rahoituksesta kohdentui yritysten kehittämistoimenpiteisiin 0,6 miljoonaa euroa ja investointeihin 4,1 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt tukea maatalouden investointeihin yli 20 miljoonaa euroa ja nuoren viljelijän aloitustukiin 1,5 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomi oli viime vuonna suurin rahoittaja maatalouden investointituissa kuten edellisvuonnakin.
Viime vuonna EU:n maaseuturahoituksen hanketukia on myönnetty Varsinais-Suomen maaseudun elinkeinojen ja palveluiden kehittämiseen noin 4,8 miljoonaa euroa. Keskeisinä painopisteinä on ollut varsinaissuomalaisen kestävän ruokaketjun kehittäminen, huoltovarmuuden lisääminen sekä maaseutu- ja saaristomatkailun edistäminen. EU:n maaseuturahoituksella lisätään maaseudun yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteistyötä, yritysten osaamista ja kilpailukykyä sekä uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee lisäksi viranomaispäätökset kolmelle Leader-ryhmälle, jotka myöntävät EU:n maaseuturahoitusta paikallisten palveluiden, asuinympäristöjen ja yritysten kehittämiseen. Maaseuturahoituskaudella 2023–2027 Leader-ryhmien rooli on kasvanut. Leader-ryhmien hanke- ja yritystukea myönnettiin 2 miljoonaa euroa.

Tienpidossa korostuivat korjaustoimet, joukkoliikenteessä sopeutustoimia
Varsinais-Suomen ELY-keskus käytti rahoitusta tienpitoon viime vuonna noin 106 miljoonaa euroa, aiempaa suuremman rahankäytön mahdollisti korjausvelan poistoon kohdennettu lisärahoitus. Maanteiden päivittäiseen hoitoon kului 27,5 miljoonaa euroa. Teiden korjauksiin käytettiin yhtensä 71 miljoonaa euroa. Siitä siltojen korjauksiin käytettiin lähes 14 M€, päällysteisiin, paikkauksiin ja tiemerkintöihin noin 54 M€ ja varusteisiin ja laitteisiin noin 3 M€. Investointien suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin rahoitusta viime vuonna lähes 5 M€. Ensisijaisesti panostetaan teiden päivittäiseen kuntoon. Seuraavaksi priorisoidaan nykyisen tieverkon ylläpitoa. Investointeihin ei ole viime vuosina ollut kovinkaan paljon rahoitusta. Rahoituksen ostovoima on heikentynyt viime vuosina. Viime vuonna korostui erityisesti päällysteiden uusimisen runsas määrä kokonaispäällystysmäärän ylittäessä 500 km.
Joukkoliikenteen järjestämiseen käytettiin viime vuonna ELY-keskuksen rahoitusta n. 5 miljoonaa euroa. Myös kunnat osallistuvat joukkoliikenteen hankintakustannuksiin. Joukkoliikennehankintojen arvo oli viime vuonna yht. n. 14 miljoonaa euroa, joka muodostuu ELY-keskuksen ja kuntien rahoituksen lisäksi lipputulorahoituksesta. Joukkoliikenteen järjestämisen noussut kustannustaso kasvatti tilaajan kustannuksia sekä käynnissä olevien hankintojen indeksinousun, että uusien kilpailutusten myötä. Viime vuoden liikennöinnin kilpailutuksissa huomioitiin tulevien vuosien riski rahoitustasossa ja kustannustason nousussa sopeuttamalla liikennettä sopimusten sisällä tai kokonaisten sopimusten lakkauttamisella (hankkimatta jättäminen) sekä sopeuttamalla voimassa olevia sopimuksia (vuoromäärän vähentäminen).
Yksityistieavustuksiin hakemuksia on viimeisen kahden vuoden aikana tullut huomattavasti enemmän kuin aiemmin, mutta määrärahan merkittävä väheneminen tuo haasteita. Viime vuonna yksityisteihin saatiin noin 1 miljoonaa euroa, mikä oli selkeästi aiempia vuosia vähemmän. Saldorahoituksia kohdennettiin kuitenkin avustuksiin noin 4,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jääneitä saldoja ja uutta määrärahaa on selvästi vähemmän ja avustettavia hankkeita joudutaan vielä enemmän priorisoimaan.
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa saaristoliikenteen järjestämisestä koko maan osalta. Se kattaa maantielauttaliikenteen, yhteysalusliikenteen ja rantainfran korjaukset. Maantielauttaliikenteeseen ja rantainfran parantamiseen käytettiin viime vuonna 63,4 miljoonaa euroa. Yhteysalusliikenteeseen ja laitureiden korjauksiin käytettiin viime vuonna 18,3 miljoonaa euroa. Sopimusten indeksisidonnaisuus ja polttoaineiden hinnat ovat viime vuosina kasvattaneet kustannuksia. Hintojen nousu on näkynyt erityisesti maantielauttaliikenteessä, jossa volyymit ovat suurempia.

Luonnonsuojelua edistettiin monipuolisesti
4,6 miljoonalla eurolla
Luonnonsuojelun toteutus eteni Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa vuonna 2024 mainiosti. Alueita hankittiin valtiolle suojelutarkoituksiin tai perustettiin yksityisiksi suojelualueiksi yhteensä 1208 hehtaaria. Tästä määrästä Helmi-ohjelmaan kuuluvia soita oli 322 hehtaaria, mm. lähes 100 ha kokonaisuus Merikarvian Peurainnevalta. Rahaa suojelun käytettiin yhteensä 4,6 miljoonaa euroa, josta Helmi-ohjelman soiden osuus oli 321 000 €. METSO-ohjelman kokonaistavoite 10 000 hehtaaria on Lounais-Suomessa lähes saavutettu. Ennen uuden METSO-ohjelmakauden alkamista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä keskitytään vuonna 2025 erityisesti Natura-alueiden ja vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen luonnonsuojelulain mukaisesti.
Vapaaehtoinen Helmi-ohjelma kiinnostaa maanomistajia; elinympäristöjen kunnostuksiin ja hoitoihin sekä niiden valmisteluun käytettiin yhteensä 910 000 €.
Saariston ympäristönhoitoavustusta myönnetään vuosittain sekä luonnon että ihmisen muovaaman saaristokulttuurin suojelemiseksi ja parantamiseksi. Saariston ympäristönhoitoavustusta myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 100 000 €, josta valtaosa rakennusten ja rakennelmien kunnostamiseen ja ylläpitoon.
Vesi- ja merialueiden hyvinvointia edistettiin valtakunnallisella hanketyöllä sekä myöntämällä avustuksia kunnostus- ja suojeluhankkeille
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi avustusta 11 uudelle ympäristöministeriön tehtäväalueen ja kuudelle maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen pintavesien kunnostushankkeelle yhteensä noin 945 000 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen tai päivittämiseen myönnettiin avustusta kolmelle uudelle hankkeelle
n. 26 000 €.
Ympäristöministeriön myöntämää erillisrahoitusta käytettiin pinta- ja pohjavesien hyvän tilan edistämiseen n. 830 000 €, josta Saaristomeri-ohjelman toimenpiteisiin kohdentui reilut 350 000 euroa ja ns. Paattistenjoen pilottiin reilut 200 000 €. Lisäksi summaan sisältyy maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen (HELCOM Hot Spot työ) kohdennettua määrärahaa 150 000 €. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa KIPSI-hankkeessa levitettiin kipsiä 13 300 hehtaarille ja kipsikäsittelyn kustannukset olivat 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2024. Kaikkiaan kipsillä on käsitelty 67 600 hehtaaria maita vuosien 2022–2024 aikana.
Tulvasuojeluhankkeita ja rakennettujen vesien kunnostuksia rahoitettiin vuonna 2024 edellisenä vuonna myönnetyllä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Toiminta-alueellamme rahoitettiin myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta n. 1 miljoonalla eurolla Säkylän Pyhäjärven säännöstelypadon perusparannusurakkaa, joka valmistui marraskuussa 2024.
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien tilan seurannasta ja seurantatulokset ovat perustana vesien tilan luokittelussa. Vesien tilan seurannan näytteenotto ja analyysit hankitaan ostopalveluna ja seurantaan käytettiin yhteensä 433 000 €.
Rakennusperinnön hoitoon myönnettiin avustuksia 227 000 euroa
Ympäristöministeriö osoitti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuonna 2024 yhteensä 227 000 euroa jaettavaksi avustuksina arvokkaan rakennusperinnön hoitoon. Varsinais-Suomeen avustuksia myönnettiin 145 000 euroa ja Satakuntaan 82 000 euroa. Rakennusperinnön hoidon avustusta myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä.
Lisätietoja:
ylijohtaja Olli Madekivi, p. 0295 022 899, olli.madekivi@ely-keskus.fi
Elinkeinot:
johtaja Okku Kalliokoski, p. 0295 023 053, okku.kalliokoski@ely-keskus.fi
Liikenne:
johtaja Tuovi Päiviö, p. 0295 021 054, tuovi.paivio@ely-keskus.fi
Ympäristö:
johtaja Olli Madekivi, p. 0295 022 899, olli.madekivi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Karvialla jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä ja korjataan Meijerin silta26.3.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Karvialla kahden sillan korjaukset. Tiellä 13313 (Rantatie) jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä, jotka keskeytyivät loppuvuodesta 2024. Tiellä 274 (Kiviluomantie) korjataan Meijerin silta. Säkkijoen sillan työt valmistuvat heinäkuussa 2025 ja Meijerin sillan työt lokakuussa 2025.
Av alla landskap i Finland ökade arbetslösheten snabbast i Egentliga Finland25.3.2025 09:40:24 EET | Pressmeddelande
Antalet arbetslösa i Egentliga Finland minskade med ett par hundra personer under februari. Trots detta har arbetslöshetstakten ökat mycket snabbt i landskapet under det senaste året. Till stor del beror detta på den långvarigt mycket låga efterfrågan på arbetskraft, vilket nu återspeglas i det ökande antalet arbetslösa. Arbetslösheten har ökat mest bland långtidsarbetslösa, högutbildade, unga (under 25 år) och kvinnor.
Varsinais-Suomen työttömyyden kasvuvauhti Suomen maakunnista nopeinta25.3.2025 09:40:24 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen työttömien määrä laski parilla sadalla hengellä helmikuun aikana. Tästä huolimatta työttömyyden kasvuvauhti on viimeisen vuoden aikana ollut maakunnassa todella vauhdikasta. Isolta osaltaan tämä johtuu pitkään jatkuneesta työvoiman todella vaatimattomasta kysynnästä, joka näkyy nyt lisääntyvien työttömien määrässä. Pahiten työttömyyden nousu on iskenyt työnhakijaryhmistä pitkäaikaistyöttömiin, korkeakoulutettuihin, nuoriin (alle 25v.) ja naisiin.
Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuonna 202520.3.2025 10:45:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa viisi siltaa ja Varsinais-Suomessa yhdeksän siltaa. Uusittavana on myös kolme putkisiltaa, joista yksi sijaitsee Varsinais-Suomessa ja kaksi Satakunnassa. Lisäksi viime vuonna aloitetuista siltahankkeista jatkuvat Tehan Oy:n urakoissa kesken jääneet kolmen siltakohteen loppuun saattamiset. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Satakunnassa on käynnistynyt Väyläviraston vetämä Koiviston ja Kokemäenjoen pikkuhaaran sillat Porissa. Varsinais-Suomessa jatkuu myös Väyläviraston vetämä jättihanke, jossa uusitaan Paraisilla oleva Kirjalansalmen silta. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan luvassa tavanomaista helpompi kelirikkokevät13.3.2025 09:10:48 EET | Tiedote
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan edellisvuotta helpompaa kelirikkokevättä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet viime kädessä kuitenkin vaikuttavat siihen, millainen kelirikkokevät tulee olemaan. Näillä näkymin painorajoituksia ei ole tarpeen asettaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme