Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?
Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.
Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.
Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.
Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä
Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.
Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.
Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.
Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.
Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin
Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.
10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.
Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat
Lisätiedot:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna ja sokeri, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari kokosi alan toimijat yhteen – Yhteistyö ja kehitys avainasemassa20.3.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari 18.–20.3.2025 kokosi Lappeenrantaan matkailualan asiantuntijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan maaseutumatkailun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Seminaarissa korostui maaseutumatkailun rooli elinkeinoelämän vahvistajana sekä sen kehittämisen edellyttämä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.
Yksityismaiden luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojeluun varattava riittävä rahoitus20.3.2025 14:11:23 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. MTK korostaa, että päätös vaikuttaa merkittävästi myös yksityismaiden metsänomistajiin. Periaatepäätöksen mukaisten metsien suojelun toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta METSO-ohjelman kautta, jotta metsänomistajien oikeudet ja vapaaehtoisuus voidaan aidosti turvata.
Maaseutumatkailun tunnustukset 2025: Ala-Orvola Vesilahdelta ja Kivennapa Juankoskelta20.3.2025 09:42:28 EET | Tiedote
Maaseutumatkailun vuoden yrittäjät palkittiin. Vuoden 2025 kehittyvä maaseutumatkailuyritys on Maatilamatkailu Kivennapa, jota luotsaavat Henrik Kähönen ja Vilma Kuosmanen Juankoskella, Kuopiossa. Maaseutumatkailun Kellokas 2025 -tunnustuksen sai Maatilamatkailu Ala-Orvola, jonka matkailutoiminnasta vastaavat Raija ja Markku Ala-Orvola Vesilahdelta. Palkinnot jaettiin Lappeenrannassa 19.3. valtakunnallisessa maaseutumatkailutapahtumassa, joka oli samalla Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n 30-vuotisjuhla.
Miljoonien tukipotti itäisen Suomen matkailuun – mutta miksi toimenpiteitä ei näy?19.3.2025 09:37:06 EET | Tiedote
Itäisen Suomen matkailuyritykset kamppailevat kannattavuuden kanssa, ja tilanne on ollut muuta maata haastavampi jo pidemmän aikaa. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on vähäinen, eikä investointimahdollisuuksia juuri ole. Samaan aikaan alueella on ainutlaatuisia luontokohteita ja kasvavaa kiinnostusta ruokamatkailuun – mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Valtioneuvosto on myöntänyt kolme miljoonaa matkailun kansainväliseen markkinointiin, mutta rahoituksen käyttöönotto on viivästynyt. Itäisen Suomen matkailun elpyminen tarvitsee nyt konkreettisia tekoja ja vahvempaa yhteistyötä.
MTK:n tavoitteena panostukset kuntien elinvoimaisuuteen6.3.2025 10:37:29 EET | Tiedote
Elinvoimainen maaseutu on yhteinen tavoite, jonka onnistuminen näkyy kaikkien suomalaisten arjessa. Maaseudulla tuotettu ruoka ja energia ovat huoltovarman yhteiskunnan kulmakiviä. MTK:n kunta- ja aluevaaliohjelma esittelee keinovalikoiman kuntien elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme