Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Lapsen kronotyyppi eli luonnollinen taipumus olla virkeä aamulla tai illalla sekä epäsäännöllinen unirytmi saattavat vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja painonkehitykseen ajan myötä.
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus perustui DAGIS-tutkimukseen, johon osallistui 864 päiväkoti-ikäistä lasta vuosilta 2015 ja 2016 sekä 210 esimurrosikäistä vuonna 2023 tehdyssä seurantatutkimuksessa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Anna Abdollahin väitöskirja, joka perustuu pääosin liikeaktiviteettimittareilla tehtyyn objektiiviseen unenseurantaan, tarjoaa uutta tietoa unitottumusten yhteydestä lasten terveyteen.
Iltavirkuilla mahdollisesti ruokavalioon liittyviä riskejä
Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen. Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.
Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä.
Vaarana pitkän aikavälin terveysongelmat
Tutkittujen lasten yöunen kestolla ei havaittu merkittävää yhteyttä ruokailutottumuksiin tai painoon.
Abdollahin tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.
– Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, Abdollahi toteaa.
Mahdollista hyötyä rutiineista
Abdollahin mukaan päiväkotivuosien aikana iltatyyppisiin lapsiin kohdistetuista interventioista voi olla hyötyä. Entistä vakaamman unirytmin tukeminen ja vuorokausirytmin häiriöiden vähentäminen voivat auttaa ehkäisemään epäterveellisiä ruokailutottumuksia ja liiallista painonnousua myöhemmin lapsuudessa. Interventioiden tarpeen ja pitkän aikavälin tehokkuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia.
– Uni on terveyden peruspilari etenkin kasvaville lapsille. Unen kestoa on tarkasteltu laajalti, mutta tässä väitöskirjassa korostetaan, että lasten nukkumisen ajankohta voi olla yhtä tärkeää kuin heidän unensa kesto, Abdollahi sanoo.
Faktalaatikko: Mikä on kronotyyppi?
- Kronotyyppi: Henkilökohtainen vuorokausirytmi, jonka mukaan ihminen on virkeä tai väsynyt vuorokauden eri aikoina
- Sosiaalinen jetlag: Arkielämän (työ- tai koulupäivien) ja viikonlopun (vapaapäivien) unen ajoituksen välinen epäsuhta, joka voi häiritä vuorokausirytmiä ja vaikuttaa terveyteen
Lue lisää DAGIS-tutkimushankkeen sivuilla: dagis.fi.
Väitöstilaisuus
Anna Abdollahi väittelee 8.2.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Sleep habits of Finnish preschoolers: Associations with diet and weight”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Suomen Laki -sali, Porthania, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Erica Jansen Michiganin yliopistosta ja kustoksena professori Maijaliisa Erkkola. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnna Abdollahi
Puh:0451177477anna.abdollahi@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme