Turun Yliopistonmäen rakennuksista on tehty kaksi rakennussuojelupäätöstä
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on määrännyt 11.2.2025 tekemillään päätöksillä Turun Yliopistonmäellä sijaitsevat entiset kuurojenkoulun rakennukset piha-alueineen, Kaivokadun portaikon sekä Ylioppilastalot suojeltaviksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.


Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta. Suojelu koskee entistä kuurojenkoulun koulurakennus Signumia, asuntola Rosettaa, kokonaisuuteen liittyvää piha-aluetta ja entiseen kuurojenkoulun koulurakennukseen Signumiin Kaivokadulta johtavaa portaikkoa sekä Ylioppilastaloja. Nyt tehdyt kaksi suojelupäätöstä ovat osa laajempaa Yliopistonmäen suojeluasiaa, joka on nyt saatu kokonaisuudessaan päätökseen.
Signum ja Rosetta piha-alueineen ovat ennestään olleet suojeltuja valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla. Rakennusten siirryttyä pois valtion omistuksesta on suojelu käsiteltävä rakennusperintölain mukaisessa prosessissa ja määritettävä kohteelle suojelumääräykset. Ylioppilastalot oleellisena osana kokonaisuutta on sisällytetty mukaan Yliopistonmäen suojeluasiaan.
Prosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Turun kaupunkia, kiinteistöjen ja rakennusten omistajia ja haltijoita sekä naapureita.
Suojelumääräyksiä rakennusten ulkoasun, rakennusrungon ja kiinteän sisustuksen sekä ympäristön säilyttämisestä
Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasun ja rakennusrungon lisäksi myös sisätiloja ja kiinteää sisustusta. Myös Signumin ja Rosettan piha-alueen rakenteet ja Kaivokadun päätteenä oleva portaikko sisältyy suojeltavaan alueeseen. Ylioppilastalojen piha-aluetta ei suojeltu.
Signum ja Rosetta edustavat pelkistettyä uusrenessanssia
Entiset kuurojenkoulun koulurakennus Signum ja asuntolarakennus Rosetta suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Theodor Granstedtin johdolla 1890-luvulla ja ne ovat osa Turun Yliopistonmäen valtakunnallisesti merkittävää kokonaisuutta. Turun suomalainen yliopisto perustettiin 1920 ja sen tilat keskitettiin 1950-luvulla kaupungin historiallisen keskustan läheisyyteen Yliopistonmäelle, jonka kaakkoislaidalla kivirakenteiset kuurojenkoulun rakennukset sijaitsevat. Signum ja Rosetta edustavat 1800-luvun lopun pelkistettyä uusrenessanssia ja ovat aikansa muihin vastaaviin koulurakennuksiin verrattuna poikkeuksellisen suuret ja komeat. Rakennukset ovat hyvin säilyneitä ja etenkin Signumissa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja, kuten porras-, aula- ja salitiloja kiinteine sisustuksineen ja koristemaalattuine pintoineen.
Ylioppilastalot ovat osa Erik Bryggmanin Turkuun painottuvaa elämäntyötä
Yliopistonmäen itärinteessä sijaitsevat peräkkäin toisiinsa kytkeytyvät Ylioppilastalot A, B ja C, jotka on rakennettu arkkitehti Erik Bryggmanin 1950 voittaman arkkitehtuurikutsukilpailun perusteella. Bryggman suunnitteli 1952 valmistuneen A-talon sekä 1954 valmistuneen siiven uima- ja urheiluhalleineen sekä ravintoloineen. Bryggman suunnitteli yhteistyössä arkkitehti Olli Kestilän kanssa 1956 valmistuneen C-talon. Keskelle 1960 valmistuneen B-talon suunnitteli Olli Kestilä. Talojen rakentaminen vastasi ylioppilaiden tarpeeseen saada järjestötiloja, kappeli, ravintola ja asuntoja. Ylioppilaskunnan, kaupungin ja valtion yhteisrahoituksella toteutettu Turun uimahalli on Suomen ensimmäisiä 1950-luvulla valmistuneita kunnallisia uimahalleja.
Bryggmanin tuotannossa harvoin esille nostetut Ylioppilastalot ovat osa hänen Turkuun painottuvaa elämäntyötään. Kokonaisuus edustaa sodanjälkeistä romanttisen lämminhenkistä funktionalismia harjakattoineen, rapattuine ja muurattuine seinineen sekä liuskekivi- ja tiilipintoineen. Uimahallin katujulkisivu on muista poiketen muurattu reliefimäisesti kalkkihiekkatiilestä. Ylioppilastalot edustavat ylioppilaskuntien toimintaa ja varhaista opiskelija-asuntolarakentamista. Ne tuovat esille Bryggmanin arkisuudessaankin hienostuneen arkkitehtuurin.
Yliopistonmäki ympäristöineen edustaa historiallisesti kerrostunutta kaupunkirakennetta, jonka rakennuskanta erilaisin käyttötarkoituksin ulottuu 1800-luvulta tähän päivään.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Kirsti Virkki. puh. 0295 022 525
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Karvialla jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä ja korjataan Meijerin silta26.3.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Karvialla kahden sillan korjaukset. Tiellä 13313 (Rantatie) jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä, jotka keskeytyivät loppuvuodesta 2024. Tiellä 274 (Kiviluomantie) korjataan Meijerin silta. Säkkijoen sillan työt valmistuvat heinäkuussa 2025 ja Meijerin sillan työt lokakuussa 2025.
Av alla landskap i Finland ökade arbetslösheten snabbast i Egentliga Finland25.3.2025 09:40:24 EET | Pressmeddelande
Antalet arbetslösa i Egentliga Finland minskade med ett par hundra personer under februari. Trots detta har arbetslöshetstakten ökat mycket snabbt i landskapet under det senaste året. Till stor del beror detta på den långvarigt mycket låga efterfrågan på arbetskraft, vilket nu återspeglas i det ökande antalet arbetslösa. Arbetslösheten har ökat mest bland långtidsarbetslösa, högutbildade, unga (under 25 år) och kvinnor.
Varsinais-Suomen työttömyyden kasvuvauhti Suomen maakunnista nopeinta25.3.2025 09:40:24 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen työttömien määrä laski parilla sadalla hengellä helmikuun aikana. Tästä huolimatta työttömyyden kasvuvauhti on viimeisen vuoden aikana ollut maakunnassa todella vauhdikasta. Isolta osaltaan tämä johtuu pitkään jatkuneesta työvoiman todella vaatimattomasta kysynnästä, joka näkyy nyt lisääntyvien työttömien määrässä. Pahiten työttömyyden nousu on iskenyt työnhakijaryhmistä pitkäaikaistyöttömiin, korkeakoulutettuihin, nuoriin (alle 25v.) ja naisiin.
Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuonna 202520.3.2025 10:45:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa viisi siltaa ja Varsinais-Suomessa yhdeksän siltaa. Uusittavana on myös kolme putkisiltaa, joista yksi sijaitsee Varsinais-Suomessa ja kaksi Satakunnassa. Lisäksi viime vuonna aloitetuista siltahankkeista jatkuvat Tehan Oy:n urakoissa kesken jääneet kolmen siltakohteen loppuun saattamiset. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Satakunnassa on käynnistynyt Väyläviraston vetämä Koiviston ja Kokemäenjoen pikkuhaaran sillat Porissa. Varsinais-Suomessa jatkuu myös Väyläviraston vetämä jättihanke, jossa uusitaan Paraisilla oleva Kirjalansalmen silta. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan luvassa tavanomaista helpompi kelirikkokevät13.3.2025 09:10:48 EET | Tiedote
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan edellisvuotta helpompaa kelirikkokevättä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet viime kädessä kuitenkin vaikuttavat siihen, millainen kelirikkokevät tulee olemaan. Näillä näkymin painorajoituksia ei ole tarpeen asettaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme