SDP:n Lindén: SDP:n hoitotakuu- ja omalääkärimalli on parempi kuin Orpon hallituksen Kela-korvausmalli

–  Terveydenhuoltomme nykyhetken kiperin ongelma on joustava ja nopea pääsy terveyskeskuksen sairausvastaanotolle. SDP:n ratkaisu tähän on sekä potilaille että veronmaksajille parempi kuin hallituksen Kela-korvauksiin perustuva malli, sanoo Lindén. Hän kiteyttää SDP:n vaihtoehdon seuraavasti:

1. Nopea ja joustava pääsy terveyskeskuksen sairausvastaanotolle toteutuu, kun tehdään seuraavat korjaukset:

A) Lisätään lääkäreiden määrää 500:lla ja hoitajien määrää 300:lla terveyskeskusten sairaanhoitoon.

B) Järjestetään lääkäreiden ja hoitajien työ omalääkäri- ja omahoitajatyöpariin perustuvaksi. Sama lääkäri ja hoitaja tuntee potilaat ja potilas tuntee heidät. Yhdellä työparilla on keskimäärin 1200 asukasta hoitovastuullaan.

C) Lisätään digitaalisia palveluja. Paras malli on tässäkin omalääkäri- ja omahoitajan tapaaminen etänä. Pääsy vastaanotolle tai kotikäynti turvataan aina potilaan niin halutessa.

D) Lisätään iltavastaanottojen määrää.

2. Omalääkäri-omahoitajamalli lisää työn hallintaa ja muodostaa vetovoimatekijän, joka turvaa lääkäreiden ja hoitajien saannin terveyskeskuksiin.

3. Rahoitus lisähenkilöstön palkkaamiseen saadaan palauttamalla SDP:n pääministerikaudella vuonna 2022 säädetty hoitotakuulaki, jonka Orpon hallitus on kumonnut ja leikannut samalla terveyskeskusten rahoitusta 121 miljoonaa euroa.

4. Lisärahoitus ja toimintamallin muutos tuottavat 1,5 miljoonaa lääkärikäyntiä ja 1 miljoonaa hoitajakäyntiä lisää. Jonot poistuvat, vastaanotolle pääsee nopeasti ja hoitajaan tai lääkäriin saa joustavasti yhteyden.

5. Hyvinvointialueet voivat käyttää omalääkäreinä ja omahoitajina myös kilpailutetuilla ostopalveluilla hankittuja palveluja silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Myös hyvinvointialueiden järjestämää ammatinharjoittajamallia tulee laajentaa.

6. Terveyskeskuksiin järjestetään keskeisten erikoisalojen lääkäripalveluja (naistentaudit, silmäsairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, ortopedia jne.) siten, että omalääkärit voivat nopeasti konsultoida erikoislääkäreitä.

7. Mielenterveystyössä ulotetaan koko maahan pääministeri Marinin hallituskaudella käynnistetty ja nopeasti laajentunut Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Se perustuu mielenterveysongelmien ensivaiheen käsittelyyn koulutettujen hoitajien ja heitä tukevien erikoissairaanhoitajien, psykologien ja psykiatrien työhön ja helppokäyttöisiin digitaalisiin palveluihin.

8. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat nykyiseen tapaan potilaille maksuttomia terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Näytteenotto järjestetään lähipalveluna.

–  Edellä kuvattu malli on realistinen, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas. Se perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon ja tiiviiseen yhteistyöhön sairaaloiden ja sosiaalihuollon osaajien kanssa, toteaa Lindén.

– Orpon hallitus on leikannut terveyskeskuksilta 121 miljoonaa euroa. Pahimmillaan tämä voi johtaa terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen vähentymiseen 30 %:lla nykyisestä. Tämä arvio on esitetty professoriasiantuntijan toimesta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, sanoo Lindén.

Lindénin mukaan hallitus pyrkii ”paikkaamaan” julkisen terveydenhuollon leikkauksia tukemalla yksityisten palveluiden käyttöä korottamalla Kela-korvauksia. – Vuoden 2024 kokemukset eivät rohkaise. 60 miljoonan euron lisäys korvauksiin nosti lähinnä palveluiden hintoja ja suli terveysyritysten voittoihin. Käyntien lisäys oli mitätön, eli 2,6 prosenttia, muistuttaa Lindén.

– Hallituksella on meneillään lukuisia erilaisia Kela-korvaushankkeita. Rahaa tuntuu riittävän. Yksityissektorin pönkittäminen pirstoo terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Parempi tapa hyödyntää yksityisiä palveluja olisi niiden hankkiminen ostopalveluna hyvinvointialueiden toimesta. Tämä kuitenkin edellyttäisi rahoituksen ohjaamista hyvinvointialueille, sanoo Lindén.

– WHO:n, OECD:n ja useiden suomalaisten asiantuntijoiden suorittamien maa-arviointien mukaan Suomen terveydenhuollon pirstoutuminen useaan eri järjestelmään aiheuttaa tehottomuutta ja ylläpitää eriarvoisuutta. Yksityislääkäripalvelut jakaantuvat alueellisesti hyvin epätasaisesti. Niitä on vähiten siellä missä terveyspalveluiden tarve on suurin. Kela-korvausten kasvattaminen houkuttelee lääkäreitä siirtymään terveyskeskuksista yksityissektorille ja vahvistaa pääomasijoittajien omistamien suurten terveyspalveluketjujen asemaa. Tätä kehitystä ei voi millään tavalla pitää hyvänä, päättää Lindén.