Jyväskylän yliopisto

”Yhteiskunnan tehtävä on tasata lapsen ja nuoren lähtökohdista johtuvia eroja” – lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tunnustuksen

Jaa

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos juhlisti Minna Canthin perintöä 26.3.2025 yliopiston Ruusupuistossa. Tilaisuudessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvopalkinnon tunnustuksena ansioituneesta kotimaisesta tasa-arvotyöstä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitämässä puhetta Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa.
Pekkarinen piti tilaisuudessa luennon, jossa hän käsitteli etenkin koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sen merkitystä tasa-arvolle. Martti Minkkinen

Tunnustus myönnetään huomionosoituksena arvokkaasta koulutuksellisen tasa-arvon eteen tehdystä työstä. Minna Canth tasa-arvotunnustus on aiemmin myönnetty muun muassa Tarja HaloselleNasima RazmyarilleKaarina Hazardille ja viimeksi vuonna 2024 Timo Parvelalle.

Vuoden 2025 tunnustus myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariselle.

”Tasa-arvo tarvitsee jatkuvaa työtä ja sen esillä pitäminen on suomalaisen koulutuksen, sekä luonnollisesti opettajankoulutuksen, ydintä”, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen toteaa.

”Lapsiasianvaltuutetun virasto perustettiin juuri Jyväskylään vuonna 2005 suurelta osin Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja alueen hyvin vahvojen lapsuudentutkimuksen verkostojen vuoksi”, tunnustuksen vastaanottanut Pekkarinen mainitsee.

Koulutuksen yhdenvertaisuus on vaarassa rapautua

Pekkarinen piti tilaisuudessa luennon, jossa hän käsitteli etenkin koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sen kiistatonta merkitystä tasa-arvolle.

”Tällä hetkellä sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset joutuvat kouluissa alakynteen”, Pekkarinen kuvaa. Huolena on, mitä tapahtuu, jos tämä kehitys jatkuu samanlaisena kuin edellisten 20 vuoden aikana.

”Tämä tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymistä. Yhä enemmän on merkitystä sillä, millaiseen perheeseen tai taustaan lapsi sattuu syntymään”, lapsiasianvaltuutettu toteaa. ”On yhteiskuntamme tehtävä tasata lähtökohdista ja tuurista johtuvia eroja.”

Kouluissa tapahtuva eriytyminen heijastuu yhteiskuntaan laajemmin

Pekkarisen mukaan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan – sekä heikomman oppimisen tason – kohdistuminen köyhiin ja vähemmistöihin kuuluviin lapsiin viittaa heikkoon yhteiskunnalliseen etikkaan ja hauraaseen yhteisöllisyyteen. Pelkona on entistä vahvempi syrjäytymisen kierre, jossa matala koulutustaso ja huono-osaisuus siirtyvät aiempaa todennäköisemmin sukupolvelta toiselle.

”Tämä puolestaan johtaa yhteiskunnan laaja-alaiseen polarisoitumiseen, jossa myös asuinalueet eriytyvät ja sen myötä yhteiskunnan turvallisuus heikkenee”, Pekkarinen mainitsee puheessaan.

Kurssi korjataan yhteisillä päätöksillä

Koulutuksen yhdenvertaisuuden rapautumista voidaan Pekkarisen mukaan estää poliittisilla päätöksillä niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla.

”Olisi todella tärkeä torjua lapsiperheköyhyyttä, koska tiedämme tutkimusten pohjalta, mitä haittaa se aiheuttaa – ei vain lapsille ja perheille itselleen, vaan myös yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti”, Pekkarinen painottaa.

Myös koulutusympäristöjen tulisi edelleen kehittyä ja muovautua erilaisten lasten tarpeisiin.

”Ei voida luottaa siihen, että korkeatasoinen pedagogiikka, johon opettaminen tänä päivänä perustuu, riittäisi yksinään. Lapset muuttuvat, maailma muuttuu, ja sitä myötä opetuksen joustamisen tarve muuttuu.”

Lisäksi Pekkarinen toivoo muun muassa näkevänsä muutoksen asenteissa, joilla suhtaudumme muutoksen toteuttamisen haasteisiin. Yhteisellä päätöksellä eri instituutiot voivat korjata yhteiskunnan ongelmia ja ehkäistä uusia syntymästä.

Elina Pekkarinen, VTT, dosentti, on toiminut lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2019, nyt toisella viisivuotiskaudellaan vuodesta 2024 lähtien. Hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkönä, sosiaalityön professorina Turun yliopistossa sekä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen luottamustehtävissä. Työssään lapsiasiavaltuutettuna Pekkarinen pitää vahvasti esillä lasten ja nuorten ääntä kaikessa päätöksen teossaan. 

Yhteyshenkilöt

Sirpa Eskelä-Haapanen, johtaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
sirpa.eskela-haapanen@jyu.fi
puh. 040 805 4956

Kuvat

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitämässä puhetta Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa.
Pekkarinen piti tilaisuudessa luennon, jossa hän käsitteli etenkin koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sen merkitystä tasa-arvolle.
Martti Minkkinen
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye