Suden suojelutason alentaminen ei yksin riitä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen

Euroopan unionissa on esitetty ehdotus suden suojelutason siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV (tiukka suojelu) liitteeseen V (lajit, joiden kannanhoito on mahdollista). Euroopan metsästäjien kattojärjestön FACE:n mukaan siirto voi toteutua huhti-toukokuun aikana. Mikäli ehdotus etenee, se tuo jäsenvaltioille lisää joustavuutta suden kannanhallintaan.

Suomessa on käynnissä metsästyslain uudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa suurpetojen, eli karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Vaikka hallituksen esittämät säädösmuutokset vievät asiaa oikeaan suuntaan, ne eivät vielä Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan riitä esimerkiksi suden kannanhoidon mahdollistamiseen.

Suotuisa suojelutaso eri lajeille määriteltävä ensin 

Metsästäjäliitto muistuttaa, että pelkkä luontodirektiivin liitesiirto - eli suden siirto tiukan suojelun liitteestä IV väljemmän suojelun liitteeseen V - ei yksin riitä avaamaan suden kannanhoidollisen metsästyksen umpisolmua. EU:n luontodirektiivin ja muodostuneen oikeuskäytännön perusteella suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen edellyttää, että lajin suotuisa suojelutaso on ensin saavutettu kansallisella tasolla. 

Suomen on laadittava suurpetojen kannanhallintaan riittävän kattava kansallinen lainsäädäntö, jossa määritellään selkeät suotuisan suojelutason vähimmäismäärät eli viitearvot. Vain näin voidaan varmistaa, että poikkeuslupien kumoaminen hallinto-oikeuskäsittelyissä aikaisemmilla perusteilla jää historiaan.

Metsästäjäliitto on teettänyt asiasta selvityksen, jonka laati pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen NHA:n pääsihteeri ja juristi Johan Svalby.

Metsästäjäliitto painottaa, että metsästyslain 41 §:n muutoksessa on otettava huomioon liiton lausunnossaan esittämät keskeiset seikat. Liitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta kullekin suurpedolle erikseen – siis sudelle, karhulle ja ilvekselle. Tämä viitearvo tulee jakaa kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaan. Viitearvo on määriteltävä eduskunnassa ja kirjattava asetukseen, minkä lisäksi suurpetojen kannanhoitoalueet on säädettävä asetuksella perustelut mukaan lukien.

Liitto korostaa, että metsästyslain muutosprosessin jälkeen tulee välittömästi aloittaa säätämään menettelyt ja sisällöt suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien laatimiseksi. Kannanhoitosuunnitelmien rooli lupaharkinnassa on myös selkeytettävä, jotta kaikkien suurpetolajien (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys voidaan varmistaa.

Metsästäjäliitto kysyi jäsenistönsä mielipiteitä lakimuutoksen vaikutuksista pikakyselyllä 31. maaliskuuta. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että suurpetolainsäädännön muutosten tulee mahdollistaa kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys, vaikka säädösvalmistelu ja muiden vaadittujen asioiden käsittely viivästyttäisikin tulevan syksyn karhujahdin toteutumista.