Saaristomeren luontoarvoja kartoitetaan tulevana kesänä
Saaristomerellä kartoitetaan kesällä 2025 vedenalaista kasvillisuutta ekologisesti merkittävien merialueiden tunnistamiseksi. Näin voidaan tukea luonnonsuojelun suunnittelua ja huomioida aiempaa paremmin merellisiä luontoarvoja esimerkiksi kaavoituksessa.

Kohteiksi on valikoitunut sellaisia alueita, joilta odotetaan mallinnusten perusteella löytyvän paljon arvokasta ja monimuotoista vedenalaista luontoa, mutta joilta kartoitustietoa on kertynyt tähän mennessä vähän tai ei lainkaan. Tulokset täydentävät kansallisessa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa kerättyjä aineistoja.
Kartoitukset ovat jatkoa pääkaupunkiseudulla toteutetuille kartoituksille (sttinfo.fi), joissa löydettiin kaikkiaan 24 paikallisesti ekologisesti merkittävää kohdetta.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Louise Forsblomilla on korkeat odotukset kenttätöistä, sillä myös aikaisemmissa kartoituksissa löydettiin upeita vedenalaisia kohteita jopa aivan kaupungin tuntumasta.
”Tulemme tekemään kovasti työtä sen eteen, että Saaristomereltä kertyvät aineistot, kuten edeltäjänsä, palvelevat kuntia ja tukevat niiden mahdollisuuksia huomioida vedenalaista monimuotoisuutta”.
Kartoitussuunnitelma on syntynyt yhteistyön tuloksena: Suomen ympäristökeskus on selvittänyt miltä Saaristomeren alueilta kartoituksia tarvitaan lisää Saaristomeren kuntien edustajia kuunnellen, ja Metsähallituksen Luontopalvelut, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki suunnittelevat ja toteuttavat kesän sukellukset.
Tukea kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen
Kartoitusten valmistuttua aineistot koostetaan työpajoihin, joissa syntyvät rajaukset luonnoltaan arvokkaimmista alueista sekä kuvaukset niiden vedenalaisista arvoista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymät, tärkeät kalojen lisääntymisalueet, biologinen monimuotoisuus tai alueen luonnontilaisuus.
Maastotöiden tulokset täydentävät muita alueiden valintaan vaikuttavia aineistoja. Käytössä on esimerkiksi tilastollisia malleja, havaintotietoa, kirjallisuutta sekä alueellista asiantuntijatietoa.
Valmis aineisto toimii muun muassa kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tukena, mutta ei aseta itsessään rajoitteita alueiden käytölle. Aineistoa voidaan lisäksi hyödyntää suojelusuunnittelussa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on edistämässä pääkaupunkiseudun arvokkaiksi tunnistettujen meriluontokohteiden suojelua.
”Yhteistyö Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa arvokkaiden vedenalaisten alueiden kartoittamisessa on erittäin merkityksellistä", toteaa ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio Turun kaupungilta.
”Upeaa on, että kartoitus ulottuu koko Saaristomeren alueelle. Tutkittu tieto on perusta merellisen luonnon ymmärtämiseen ja huomioimiseen. Tietoa luontotyypeistä, lajistosta ja kalojen kutualueista voidaan hyödyntää muun muassa alueiden käytön suunnittelussa, toimintojen sijoittelussa ja kunnostustarpeiden arvioimisessa”, Vainio jatkaa.
Kartoitukset toteutetaan osana PEMMA-hanketta. PEMMA on paikallinen sovellus 2020 valmistuneesta EMMA-työstä, jossa ekologisesti merkittävät merialueet määritettiin kansallisesti. EMMA on puolestaan sovellettu kansainvälisistä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti ja biologisesti merkittävien merialueiden kriteereistä. Näitä kriteereitä ovat esimerkiksi alueen luonnontilaisuus tai tärkeys uhanalaisille lajeille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoistutkija Louise Forsblom, hankkeen koordinaattori, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 013, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Jaakko Haapamäki, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 281, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Marianne Karlemo, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 915, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
suojelualuesuunnittelija Liisa Vainio, Turun kaupunki, p. 044 907 5827, etunimi.sukunimi@turku.fi
luonnonsuojelun erityisasiantuntija Essi Keskinen, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 754 4525, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Velmu (ymparisto.fi)
- Lappalainen J., Kurvinen L., Kuismanen L.: Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA) – Finlands ekologiskt betydelsefulla marina undervattensmiljöer (EMMA). Suomen ympäristökeskuksen raportteja; 8/2020 (helda.fi)
- Arponen H., Keskinen E., Lanki M., Nieminen A. (toim.): EMMAt esittelyssä – Katsaus Suomen ekologisesti merkittäviin vedenalaisiin meriluontoalueisiin. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 233 (julkaisut.metsa.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Utredning: Havsvindkraft ska styras utanför de känsligaste fågelområdena7.7.2025 16:16:22 EEST | Pressmeddelande
För att skydda fåglarna bör havsvindkraftverk byggas helt utanför de mest riskfyllda områdena, rekommenderar en utredning publicerad av Finlands miljöcentral. I analysen som beretts av en omfattande expertgrupp sammanställs känsliga fågelområden i Finlands havsområde och presenteras rekommendationer som stöd för planeringen av havsvindkraft.
Stadsmiljöerna bör planeras bättre än i nuläget för äldre personer7.7.2025 09:02:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral och MBT-nätverket informerar: I de finländska stadsregionerna och kommunerna ökar andelen äldre invånare snabbt. Man kan i betydande omfattning påverka äldre personers välbefinnande och smidigheten i vardagen med hjälp av långsiktig planering och gott underhåll av den byggda miljön. Finlands miljöcentral (Syke) och MBT, det rikstäckande sparring- och utvecklingsnätverket för kommunerna, har undersökt stadsmiljön ur de äldre invånarnas perspektiv och tagit fram ny information, rekommendationer och verktyg för att förbättra den. Dessa har sammanställts i publikationen ”Hållbart åldersvänlig stad”, som nyligen blivit klar, och i separata verksamhetsrekommendationer.
Kaupunkiympäristöjä suunniteltava nykyistä paremmin ikääntyneille7.7.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja MAL-verkosto tiedottavat: Ikääntyneiden asukkaiden osuus kasvaa nopeasti suomalaisilla kaupunkiseuduilla ja kunnissa. Rakennetun ympäristön pitkäjänteisellä suunnittelulla ja hyvällä ylläpidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi ikääntyneiden ihmisten hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja valtakunnallinen kuntien sparraus- ja kehittäjäverkosto MAL ovat tutkineet kaupunkiympäristöä ikääntyneiden näkökulmasta ja tuottaneet sen parantamiseksi uutta tietoa, suosituksia ja apukeinoja. Ne ovat koottuina juuri valmistuneeseen ”Kestävästi ikäystävällinen kaupunki” -julkaisuun sekä erillisiin toimintasuosituksiksiin.
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme