Kuntaliitto selvitti suomalaisten ja kuntapäättäjien kestävän kehityksen arvostuksia: Talous yhdistää – ilmasto jakaa
Talous yhdistää – ilmasto jakaa: kuntapäättäjät ja kuntalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen myönteisesti, mutta eri painotuksin.
Kestävä kehitys saa laajaa kannatusta kunnissa, mutta näkemyseroja löytyy sen eri osa-alueiden välillä. Kuntaliiton tuoreet tutkimukset osoittavat, että erityisesti taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät kuntalaisia ja päättäjiä yli puoluerajojen. Ekologinen kestävyys puolestaan – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä merkittävästi erityisesti poliittisesti ja roolien mukaan. Kuntien viranhaltijat ovat päättäjiä valmiimpia edistämään monia kestävyyteen liittyviä toimia.

Kuntaliiton tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset kuntalaiset ja kuntapäättäjät tukevat laajasti kestävää kehitystä kuntien päätöksenteossa. Sekä Kuntalaistutkimus 2024 että Kuntapäättäjätutkimus 2024 osoittavat, että enemmistö pitää kestävää kehitystä tärkeänä. Yhteinen perusta löytyy erityisesti taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Jakolinjojakin on. Ekologinen kestävyys – kuten ilmastotoimet ja päästövähennykset – jakavat näkemyksiä erityisesti kuntapäättäjien keskuudessa, ja erot puolueiden välillä ovat paikoin huomattavia.
– On rohkaisevaa ja ilahduttavaa, että kestävä kehitys ymmärretään kunnissa laaja-alaisesti. Samalla tulokset kertovat, että eri kestävyyden osa-alueet herättävät erilaisia tunteita ja painotuksia. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät, mutta ekologinen kestävyys – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä erityisesti päättäjien välillä, korostaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntalaisten ja kuntapäättäjien yhteinen ykkönen: taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys
Kuntatalous, työllisyys ja yhdenvertaisuus yhdistävät asukkaat ja päättäjät.
Sekä kuntalaisilta että kuntapäättäjiltä vahvinta tukea saa vastuullinen ja ennakoiva kuntatalouden hoito:
- 91 % kuntalaisista ja
- 95 % kuntapäättäjistä pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä.
Kärkisijoilla molemmissa ryhmissä ovat myös:
- Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen (kuntalaiset 85 %, päättäjät 91 %)
- Kuntalaisten hyvinvoinnin yhdenvertainen edistäminen (86 % kummassakin ryhmässä)
- Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (kuntalaiset 86 %, päättäjät 85 %)
Puolueiden väliset erot ovat pienimmillään juuri taloudellisen kestävyyden kysymyksissä – lähes kaikkien puolueiden päättäjistä yli 90 % pitää sitä tärkeänä.
Ekologinen kestävyys jakaa erityisesti päättäjien näkemyksiä – puolueiden välillä jopa 80 prosenttiyksikön eroja
Vaikka ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, saavat enemmistön tuen sekä kuntalaisilta että päättäjiltä, kuntapäättäjien suhtautumisessa puoluetaustalla on merkitystä.
Ilmastonmuutokseen varautumista pitää tärkeänä:
- 72 % kuntalaisista
- 68 % päättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 99 %
- Vasemmistoliitto: 97 %
- SDP: 84 %
- Keskusta: 73 %
- Kokoomus: 65 %
- KD: 49 %
- Perussuomalaiset: 20 %
Liikenteen päästöjen vähentämistä pitää tärkeänä:
- 63 % kuntalaisista
- 56 % kuntapäättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 93 %
- Vasemmistoliitto: 89 %
- SDP: 74 %
- Keskusta: 68 %
- Kokoomus: 48 %
- KD: 44 %
- Perussuomalaiset: 18 %
Myös muissa ekologisen kestävyyden kysymyksissä, kuten kestävä elämäntapa kasvatuksessa ja kiertotalouden edistäminen, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat teemojen merkitystä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit. Erot näkyvät myös eri kokoisten kuntien asukkaiden vastauksissa.
– Se, asuuko ihminen pienessä kunnassa ilman joukkoliikennettä vai suuressa kaupungissa, jossa joukkoliikennettä on tarjolla, vaikuttaa ymmärrettävästi näkemyksiin ilmasto- ja ympäristötoimien tärkeydestä. Näissä tuloksissa näkyy konkreettisesti se, kuinka erilaisista lähtökohdista suomalaiset katsovat kestävää kehitystä, toteaa Pekola-Sjöblom.
Huomionarvoista on, että kuntien johtavat viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin asioihin selvästi myönteisemmin kuin kuntien luottamushenkilöt.
Esimerkiksi Ilmastonmuutokseen varautuminen on tärkeää viranhaltijoista 72 prosentille ja luottamushenkilöistä 59 prosentille. Kestävä elämäntapa kasvatuksessa puolestaan on tärkeää viranhaltijoista 84 prosentille ja luottamushenkilöistä 71 prosentille.
Erilaiset todellisuudet näkyvät: sukupuoli, ikä ja kuntapäättäjillä puoluetausta vaikuttavat näkemyksiin
Naiset pitävät lähes kaikkia kestävyyden osa-alueita merkittävämpinä kuin miehet sekä kuntalaisina että päättäjinä.
Esimerkiksi kestävää elämäntapaa kasvatuksessa pitää tärkeänä:
- kuntalaiset: naiset 82 %, miehet: 69 %
- kuntapäättäjät: naiset: 81 %, miehet: 64 %
Talouden ja työn kysymyksissä sukupuolierot sen sijaan ovat hyvin pieniä.
Vanhemmat kuntalaiset pitävät lähes kaikkia kysyttyjä kestävän kehityksen osa-alueita tärkeämpinä kuin nuoremmat. Suurimmat ikäryhmittäiset erot löytyvät yllättäen ilmastoteemoista – alle 30- ja 40-vuotiaat pitävät niitä vähemmän tärkeinä kuin yli 70-vuotiaat.
Kuntakoolla sen sijaan on melko vähän vaikutusta, ja sitä enemmän tärkeysarvioihin vaikuttavat yleensä vastaajien sukupuoli, puoluetausta ja asema. Pieniä eroja toki on, erityisesti liikennepäästöihin liittyen.
Liikenteen päästöjen vähentämistä pidetään tärkeänä erityisesti suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 73 % Kuntalaistutkimukseen vastanneista pitää sitä tärkeänä, kun taas alle 5 000 asukkaan kunnissa vastaava osuus on 52 %. Erot selittyvät osin pienempien kuntien autoiluriippuvuudella ja pitkistä etäisyyksistä.
– Kestävä kehitys ei ole kunnissa vain ympäristökysymys, vaan siihen kietoutuvat kaikki arjen realiteetit: työllisyys, talous, koulutus ja hyvinvointi. Tulokset osoittavat, kuinka kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja väestöpohja vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja kunnissa pidetään tärkeinä ja mahdollisina, nostaa esille erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen.
– Huomionarvoista on, että kuntien viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin toimiin keskimäärin myönteisemmin kuin luottamushenkilöt – he ovat usein valmiimpia viemään asioita käytäntöön myös silloin, kun päätöksenteko edellyttää pidemmän aikavälin vaikutusten huomiointia, korostaa tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tuloksiin liitteenä olevasta tiedostosta.
Kuntalaistutkimus 2024 pähkinänkuoressa
- Vastaajia: n. 10 500
- Toteutus: touko–kesäkuu 2024
- Mukana: 46 erikokoista ja -tyyppistä kuntaa
- Osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
-
Vastaajia: 1 705 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa
-
Kattavuus: yli 90 % Manner-Suomen kunnista
-
Kohderyhmä: kunnanvaltuutetut ja johtavat viranhaltijat
-
Tutkimus mahdollistaa vertailut mm. puolueittain, kunnittain ja päättäjäryhmittäin
-
www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2024
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
p. +358 50 337 5634
Eveliina Kiema-Majanen
Erityisasiantuntija, SDG-tavoitteiden strateginen johtaminen, Kuntaliitto
Eveliina.Kiema-Majanen@kuntaliitto.fi
p. +358 50 597 0104
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme