Onnistumisia ja suosituksia – Helsingin kestävän kehityksen uusi arvio on julkaistu

Tärkeimpiä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen liittyviä toimia kaupungeissa ovat maankäyttö ja rakentaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kasvatus sekä elinvoimaan ja työllisyyteen liittyvät toimet. Helsinki onnistuu vaihtelevasti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa: osa tavoitteista on jo nyt saavutettu, kun taas erityisesti ekologiseen kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan ponnisteluja. 

Onnistumisia monella saralla – lasten ja nuorten arkeen on panostettu paljon

Onnistumisia kestävän kehityksen toimeenpanossa nousee esiin monissa teemoissa.

Useampi onnistuminen koskee lapsia ja nuoria: Harrastamisen Suomen mallista on muodostunut pysyvä toimintamuoto 3.–9. luokkien oppilaille. Toisen asteen koulutuksessa puolestaan on panostettu segregaation ehkäisyyn ja nuorten mielenterveyden parantamiseen systemaattisilla nuorten liikkumisen edistämisen toimilla. Nuorten liikkuvuus onkin parantunut tällä strategiakaudella. Helsinki on myös tavoitteellisella lapsen oikeuksien edistämistyöllä saavuttanut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ensimmäisenä pohjoismaisena pääkaupunkina.

Ekologisen kestävyyden osalta onnistuminen on, että Helsingin hiilidioksidipäästöt vähentyivät vuosina 2021–2023 17 prosenttia sekä se, että 17 luonnonsuojelualuetta perustettiin.

Sosiaalisen kestävyyden onnistumisiksi voi lukea Helsingin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön pitkäjänteisyyden sekä antirasistisen työn ja koulutukset erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja nuorisopalveluissa.

Helsingin kestävyystyö on huomioitu myös kansainvälisesti: Helsinki sijoittui kärkisijalle kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä vuonna 2024.

”Strategiakausi on päättymässä ja kuluneeseen neljään vuoteen mahtui suuria muutoksia, joilla on ollut vaikutuksensa myös Helsinkiin. Olemme kuitenkin onnistuneet edistämään kestävyyttä monella saralla. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme ovat edenneet suunnitellusti. Viimeinen Helsingin hiilivoimalaitos on sulkeutunut. Olemme lisänneet panostuksia vähähiilisen liikenteen infrastruktuuriin. Myös toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ovat olleet merkittäviä.

Koronapandemian aikana nuorten mielen hyvinvointi ei kehittynyt toivottuun suuntaan. Helsinki on kuitenkin toimillaan vastannut näihin ongelmiin. Kaupungin asuinalueiden ja väestöryhmien voimakkaan eriytymisen ehkäisy on myös ollut strategiakaudella keskeinen tavoite. Kaupunkiuudistusalueilla on panostettu palveluiden ja viihtyisyyden parantamiseen”, summaa pormestari Juhana Vartiainen. 

Suosituksia ja kehityskohteita – kaupungilla edelleen työtä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa

Onnistumisten rinnalla riittää kuitenkin myös kehityskohteita.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Turvallisuus ja varautuminen ovat nousseet arviossa aikaisempaa enemmän esiin – erityistä huolta herättävät lasten ja nuorten turvallisuuskokemukset, radikalisoituminen ja lähisuhdeväkivalta. Mittareiden valossa esimerkiksi nuorten oirehtiminen rikoksilla ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet.

Ristiriita kaupungin kasvun ja viherympäristön sekä ympäristön suojelutavoitteiden välillä on noussut entistä enemmän esiin esimerkiksi tietyissä täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen kohteissa.

Nykyisillä ilmastotoimilla ei tulla täysin saavuttamaan Helsingin hiilineutraaliustavoitetta, mutta näyttää siltä, että vähimmäistaso eli 80 prosentin päästövähennys alueen suorista päästöistä saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskeihin varautuminen vaativat vaikuttavampia toimia erityisesti hulevesitulvien sekä helteisiin varautumisen osalta.

Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi, mutta tulos on laskenut strategiakauden aikana. Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on merkittävää vaihtelua Helsingin eri alueiden välillä.

Arviossa annetaan suositus muun muassa lisätä valtuustokauden ylittäviä pidemmän tähtäimen kestävyystavoitteita ja seurantaa sekä jatkaa strategisesti vaikuttavimpien toimien tunnistamista ja toimeenpanoa tehokkaammin osana keskeisimpiä prosesseja, kuten talouden ja investointien sekä maankäytön ja rakentamisen suunnittelua.

Kaupungin keskenään ristiriitaisiin tavoitteisiin tulisi myös pureutua enemmän, tunnistaa erilaiset vaikutukset, yhteensovittaa tavoitteita ja hakea kompromisseja läpinäkyvästi, esimerkiksi kaupungin kasvuun ja luontoarvojen yhteensovittamiseen liittyen.

Lasten ja nuorten tulevaisuususkon kasvattaminen on ensisijaisen tärkeää kestävän tulevaisuuden tavoittamiseksi. Tämä edellyttää psykologista turvallisuutta, toiveikkuutta, resilienssiä ja osallisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Tämä puolestaan edellyttää kaupungin henkilöstön osaamisen vahvistamista tutkittuun tietoon perustuen.

​

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Helsingin Agendasta teoiksi 2025 -arvio luovutetaan YK:lle heinäkuussa. Myös Suomi esittelee kolmannen kestävän kehityksen maaraporttinsa YK:ssa heinäkuussa 2025.

Agendasta teoiksi 2025 -arvio on julkaistu verkkomuodossa Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestavyys.hel.fi. Sivustolla voi tutustua myös kestävyyden aihepiirin uutisiin.