Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa

Yritysten ja valtioiden poliittinen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi, kun globalisaation aikakaudesta ollaan siirtymässä geopolitiikan ja geotalouden aikakauteen. Aikakautta leimaavat kansainvälisen kaupan esteet, jotka lisääntyivät jo viime vuosikymmenellä ja ryöpsähtivät kasvuun erityisesti alkuvuodesta 2025 Yhdysvaltojen suurten tullikorotusten myötä.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ja talousneuvoston tietotarpeisiin vastaavassa Etla-tutkimuksessa ”Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi?” (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:4) tarkastellaan talouden toimintaympäristön muutoksia ja sen vaikutuksia erityisesti Suomelle. Nyt julkaistujen tutkimustulosten mukaan kansainvälisen kaupan monet riippuvuudet voisivat kriisitilanteessa tehdä myös Suomesta haavoittuvan.

Iso osa Suomen välituotetuonnista haavoittuvaa

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan koko Suomen välituotetuonnista lähes neljäsosa havaittiin kriisitilanteessa haavoittuvaksi. Suurin osa tästä tuonnista, runsas 70%, tulee ns. läntisen blokin maista. Vaikka itäisen blokin merkitys on viime vuosina nopeasti pienentynyt, edelleen lähes 20 % haavoittuvien tuotteiden tuonnista tulee itäisestä blokista. Neutraalin blokin merkitys haavoittuvien tuotteiden tuonnissa on myös hieman kasvanut.

Yhdysvallat, EU ja Kiina ovat ilmaisseet pyrkivänsä vähentämään riippuvuuksia muista maista. Syynä on epävarmuus erityisesti raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien saatavuudesta, kun geopoliittiset jännitteet kasvavat. Tämä puolestaan heijastuu suoraan yritysten tekemiin riskiarvioihin, investointeihin sekä pidemmällä aikavälillä myös kauppavirtoihin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset yritykset ovat tehneet monia toimia, joilla ne ovat pyrkineet parantamaan hankintojensa ja arvoketjujensa toimintavarmuutta.

— Näyttää siltä, että kansainvälinen kauppa erityisesti samaan geopoliittiseen blokkiin kuuluvien maiden kanssa tulee keskipitkällä aikavälillä kasvamaan. Epävarmuutta aiheuttavat Yhdysvaltojen tullikorotukset, jotka osuvat niin läntiseen kuin muihinkin blokkeihin. Suomen kaltaiselle pienelle maalle onkin elintärkeää luoda ja ylläpitää kumppanuuksia monipuolisesti eri maiden kanssa, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja, KTT Jyrki Ali-Yrkkö.

Valtioiden omilla toimilla yhä suurempi painoarvo

Viime vuosikymmenten aikana Suomen elinkeinopolitiikka on pitkälti pohjautunut markkinapuutteiden paikkaamiseen ja yleisten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Nyt toimintaympäristön muutosten myötä valikoivampi teollisuuspolitiikka tekee jälleen paluuta. Yleisestä elinkeinopolitiikasta poiketen teollisuuspolitiikassa julkinen sektori on se, joka tekee valintoja mitä toimialoja, yrityksiä ja teknologioita tuetaan. Teollisuuspolitiikkaan kuuluvat esimerkiksi suorat yritystuet ja veroedut sekä tullien tai tuontikiintiöiden määräytyminen tuotekohtaisesti.

Tutkijoiden mukaan geotalous sekoittuukin sujuvasti protektionismiin, jolloin puhtaasti taloudellisia politiikkatoimia, kuten yritystukia, on helppo perustella geopoliittisilla jännitteillä.

— Uhkakuva on, että kasvaneista yritystuista tulee uusi normaali. Kullekin maalle tulee paine tarjota tukia, koska muutkin niitä antavat. Kaikkien kokonaisedun kannalta olisi syytä luopua niistä tuista, joille ei enää ole perusteita – mutta yksittäisen maan on sitä kovin vaikea tehdä yksin, Etlan Ali-Yrkkö toteaa.

Teollisuuspolitiikan valintoihin voi sisältyä suuria riskejä  

Teollisuuspolitiikassa tehdään valintoja, mihin aloihin, yrityksiin tai investointeihin politiikkatoimet kohdistetaan. Historia kuitenkin osoittaa, että osumatarkkuus ei ole ollut kovinkaan hyvä. Teollisuuspolitiikan valintojen mittakaava esimerkiksi vihreän siirtymän investointihankkeissa voi nousta pienelle maalle erittäin suureksi, muistuttaa Ali-Yrkkö. Tutkimuksessa suositellaankin elinkeinopolitiikan päätoimien kohdistamista edelleen yleistä liiketoimintaympäristöä parantaviin toimiin. Näin toimista hyötyvät kaikki alat ja yritykset tasapuolisesti.

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Pajarinen, Mika: ”Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi?”, (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:4)